Kiviaineksia valtion mailta

Kiviaineksia valtion mailta

Metsähallitus kartoittaa aktiivisesti hallinnassaan olevia kiviainesvaroja, tarvittaessa kehittää niitä hyödyntämisvalmiiksi sekä myy ja vuokraa kiviainesvarantoja.

Kiviaineksia valtion mailta

Valtion kiviainesvarannot ovat merkittävä tuki infrarakentamiselle. Kiviaineksen hankkiminen mahdollisimman läheltä työmaata vähentää merkittävästi kuljetuksen aiheuttamia päästöjä ja kustannuksia.

Teksti Juha-Pekka Honkanen  Kuva Metsähallitus

Valtion maiden merkitys infrarakentamiselle kasvaa koko maan alueella samalla, kun käyttökelpoiset yksityiset kiviainesvarannot etääntyvät kasvukeskuksista.

Metsähallituksen kaivannaispäällikkö Mika Hytönen muistuttaa, että erityisesti Pohjois- ja Itä-Suomessa Metsähallituksella on aina ollut merkittävä rooli paikallisen kiviainesmyynnin mahdollistajana. Pohjoisessa valtion maat tukevat paikallista yrittäjyyttä. Metsähallitus vuokraa kiviainesyrittäjille maanottoalueita pitkillä, kymmenenvuotisilla sopimuksilla. Valtiolle tilitetään maksut toimitetusta kiviaineksesta käytön mukaan.

– Valtio on pitkäjänteinen kumppani, eikä se ole hakemassa pikavoittoja isojen etukäteismaksujen muodossa, Hytönen huomauttaa.

Valtion asettamat ehdot esimerkiksi ympäristönsuojeluun ovat tiukat, mutta ne ovat myös kaikille samat. Maanottoalueita tarjotaan tasapuolisesti ja riippumattomasti.

Esiintymät kartoitettuna

Metsähallitus kartoittaa kiviainesvarantoja aktiivisesti. Hytösen mukaan varsin usein asiakkaat myös löytävät itse sopivan maa-alueen. Etenkin väylähankkeissa ja tieremonteissa varannon löytyminen läheltä työmaata säästää kustannuksia ja vähentää merkittävästi maanajosta koituvia päästöjä. Sama tilanne on esimerkiksi pitkäaikaisissa tienhoitourakoissa.

Erityisesti Pohjois-Suomessa valtion kiviainesvarantojen löytyminen infrahankkeiden läheltä on hyvin todennäköistä. Metsähallituksella on kattava paikkatietojärjestelmä, josta nähdään hyvin nopeasti asiakkaan työmaa-alueen tutkitut kiviainesesiintymät ja niiden käytön rajoitteet. Sisäinen esiselvitys kartoittaa Metsätalous Oy:n ja Luontopalveluiden näkemyksen uuden maanottoalueen perustamisesta.

– Silloin kun meiltä näytetään vihreää valoa, asiakkaallamme on runsaasti tärkeitä yksityiskohtia tiedossa jo ennen lupaprosessia.

Metsähallituksen kiviainesasiakkaita koko Suomessa palvelee viiden hengen kaivannaistiimi.

Materiaalia merenpohjasta

Kasvukeskuksissa betonitehtaiden osuus valtion kiviainesvarantojen käyttäjänä on selkeässä kasvussa. Esimerkiksi Oulussa betonirakentamisen kiviainestoimituksia haetaan jo noin sadan kilometrin päästä. Samalla aiemmin liian etäisinä pidetyt valtion maat ovat enenevästi kustannustehokkaampi vaihtoehto. Hytönen odottaa, että myös pääkaupunkiseudulla tullaan todennäköisesti piankin hakemaan betonisorat valtion mailta – tosin merestä.

– Ruopattu kiviaines alkaa olla hinnaltaan kilpailukykyinen vaihtoehto jo nyt. Myös merenpohjassa on monenlaista kiviainesta, eikä sieltä löytyvää priimaa kannata hukata yksinomaan maatäyttöihin.

Kun pääkaupunkiseudun soraharjut alkavat olemaan loppuun käytettyjä, betoniteollisuus on siirtymässä kalliomurskeen käyttämiseen. Se vaatii kuitenkin kiven jatkojalostusta. Jos betonisora ruopattaisiin meren pohjasta, sataman lähelle perustettava varastoterminaali toisi kiviaineksen lähelle työmaita

– Englannissa rakentamiseen käytettävästä sorasta ja hiekasta jo neljäsosa tulee merenpohjasta. Näkisin mielelläni ruopatun kiviaineksen jatkojalostusta kiviainesterminaalissa Helsingin keskustan läheisyydessä, Hytönen toteaa.

Kymmenen vuoden takaisessa Vuosaaren satamahankkeessa massiiviset maatäytöt tehtiin imuruoppaamalla merihiekkaa. Kuusi miljoonaa kuutiota maata olisi vaatinut 200 000 täysperävaunukuormaa metropolialueen liikennevirtaan.

– Pohjoisen erämaita ja pääkaupunkia yhdistää jatkuvasti pidentyvät kiviainesten kuljetusmatkat. Kivi on päästöttömänä ekologinen materiaali. Kuljetuksen päästöihin voidaan vaikuttaa merkittävästi kartoittamalla valtion kiviainesvarantojen tarjoamat mahdollisuudet.