DNA:n liketoimintapäällikkö Joosua Nikkinen näkee paljon potentiaalia kiinteistöalalla, joka on jäänyt digitaalisuudessa hieman jälkijunaan. Kuva Aleksi Palmqvist.
Kiinteistö

Paperiaika tulee päätökseen myös kiinteistöalalla

DNA havittelee uutta aluevaltausta kaapelitelevision ja laajakaistojen ohelle. Jatkossa DNA haluaa olla tunnettu myös asiantuntijaorganisaationa, joka tuntee taloyhtiöiden viestinnän sekä tietoliikenteen tarpeet ja osaa vastata niihin.

Teksti Anna Gustafsson

Kiinteistöala on tullut digitalisaatioon mukaan montaa muuta toimialaa hitaammin. Kehitystä on DNA:n liiketoimintapäällikkö Joosua Nikkisen mukaan hidastanut se, ettei alalle ole tullut muiden toimialojen tapaan tuttuja ja turvallisia toimintatapoja ravistelleita startup-yrityksiä.

DNA:n ydintoimintoina tunnetaan etenkin taloyhtiöiden laajakaistat ja kaapelitelevisio. Nikkinen kuitenkin näkee, että yritys voi isona organisaationa tarjota näiden lisäksi taloyhtiöille myös kustannustehokkuutta ja samalla auttaa niitä digitalisaation suuntaan.

– Tavoitteemme on tehdä kaikin tavoin isännöitsijän ja taloyhtiön puheenjohtajan työ helpommaksi. Haluamme olla taloyhtiöille kumppani digitalisaatiossa. Siihen kuuluu alan asiantuntijuus, kuvaa Nikkinen.

Helppo tapa aloittaa taloyhtiöiden viestinnän digitalisoiminen on miettiä isännöitsijän ja asukkaiden välistä viestintää. Nikkinen muistuttaa, että oli sitten kyseessä saunavuoron tai pesutuvan varaus, ihmiset ovat jo tottuneet hoitamaan asiat mieluiten kännykällä.

– Varsinkin nuorille ilmoitustaulun lappuvaraukset tuntuvat todella vanhanaikaisilta.

Maksaa itsensä nopeasti takaisin

Uudiskohteissa näkyy jo digitaalisia porraskäytävänäyttöjä. Nikkinen kertoo, että näytöt ovat yleistyneet myös remontti- ja linjasaneerauskohteissa. Tiedonkulku asukkaille töiden etenemisestä on näytön kautta helpompaa ja samalla paperiralli vähenee.

Huolta ovat kuitenkin herättäneet vanhemmat asukkaat, mutta Nikkisen mukaan erityisesti eläkeläisiltä on tullut positiivista palautetta selkeistä ja helpommin luettavista porraskäytävänäytöistä.

– Verrattuna perinteiseen paperiviestintään, digitaalinen kiinteistöviestintä maksaa itsensä takaisin alle vuodessa.

Kun isännöitsijällä on mahdollisuus viestiä suoraan asukkaille, huoltoyhtiön ei tarvitse välttämättä käydä paikan päällä jakamassa esimerkiksi tiedotteita postiluukuista.

Digitalisointi ei ole iso investointi

Nikkinen muistuttaa, että kun asumista lähdetään digitalisoimaan, rinnalla pitää kehittää myös tietoturvaa. Tietoturva tulee koko ajan ajankohtaisemmaksi, kun kotien lämmitys, jäähdytys, turvakamerat sekä toisaalta myös sähkön ja veden kulutuksen seuranta hoidetaan sähköisesti. Uudiskohteissa alkaa olla aurinkopaneeleita katolla ja pihalla latauspistokkeita sähköautoille.

– Moni laittaa kotikoneensa tietoturvan viimeisen päälle kuntoon, mutta taloyhtiössä asiaa ei ole mietitty, Nikkinen kertoo.

DNA:lla on yksinkertainen ja helppokäyttöinen tietoturvaratkaisu, joka ei kuitenkaan kustannuksiltaan nouse yli 50 euroon kuukaudessa. Asuntoa kohden kustannus ei ole suuri. Muutenkin Nikkinen muistuttaa, että taloyhtiöiden digitalisoimisessa ei puhuta isosta investoinnista.

Nikkinen myöntää, että kilpailu operaattorien kesken erityisesti pääkaupunkiseudulla on kiivasta. Pelkällä hinnalla ei enää erottauduta, vaan palvelujen laadulla ja monipuolisuudella. Nikkinen sanoo, että DNA saa kiitosta myös koko maan kattavasta myyntiverkostosta ja taloyhtiöpalvelusta, jonka asiantuntijat tuntevat oman alueensa kiinteistökannan ja isännöitsijät.

– Haluamme tulla tutuksi taloyhtiöiden osaavana digikumppanina ympäri maata, Nikkinen sanoo.

You Might Also Like