Kiinni omaan elämään

Kiinni omaan elämään

Koronavuoden vaikutus näkyi nuorille suunnatussa Vamos-toiminnassa. Nuorten tuen tarve lisääntyi entisestään kohti loppuvuotta 2020. 

Kiinni omaan elämään

Vamoksen valmentajan tärkein tehtävä on kuunnella ja tukea niitä nuoria, joita ei ennen ole kuultu.

Teksti Elina Teerijoki  Kuva Teemu Ullgrén

Nuoret miehet ovat tilastojen mukaan syrjäytymisen riskiryhmää. Vaikka monilla menee hyvin, on joukossa myös paljon heitä, jotka eivät löydä paikkaansa kouluissa tai työelämässä. Koronapandemia sulkee monia toimintamahdollisuuksia, minkä johdosta moni jää vielä enemmän yksin.

Vamos-valmennustoiminta on suunnattu nuorille, jotka eivät ole kiinnittyneet opiskeluihin tai työelämään. Vamos-työntekijät sanovat, että valmennuksen aikana yksi tärkeimmistä asioista on kuunnella nuorta itseään.

- Usein nuorelle on viitoitettu elämää huoltajan tai yhteiskunnan toimesta. Nuoren kiinnittyminen työelämään tai opiskeluun on paljon vahvempaa, kun hän on itse oivaltanut ja määritellyt sen oman juttunsa, Rovaniemen Vamoksen Työtaidot-hankkeen projektipäällikkö Juha Leinonen sanoo.

Vamos-toiminnan kautta nuori saa henkilökohtaisen valmentajan ja mahdollisuuden osallistua ryhmätoimintaan. Tapaamisissa mietitään yhdessä valmentajan kanssa mikä voisi olla nuoren oma juttu, jota kohti edetään. Mitään valmista ideaa ei siis tarvitse olla etukäteen mietittynä.

Valmennus ei tähtää kuitenkaan siihen, että osallistuja aloittaisi heti työskentelyn kahdeksasta neljään. 

– Nuoren toimintakyky ei aina välttämättä ole sillä tasolla, että hän pystyisi itse esimerkiksi asioimaan TE-palveluissa. Valmentaja voi silloin lähteä hänen avukseen, Työtaidot-hankkeen valmentaja Marja-Leena Mourujärvi kertoo.

Ensin arki kuntoon 

Nuorella toivotaan olevan ainakin yksi pieni tavoite, johon hän toiminnassa sitoutuu. Se voi liittyä arjen hallintaan: vuorokausi- ja ruokarytmissä tai rahankäytössä voi olla haasteita, tai sosiaalisten pelkojen voittamiseen, vaikkapa puhumiseen ryhmätilanteessa. 

– Hyvin harva nuori haluaa olla työn tai koulutuksen ulkopuolella. Me lähdemme yhdessä nuoren kanssa etsimään syitä, miksi nuori ei opiskele tai tee töitä. Taustalla olevat haasteet ja vaikuttavat tekijät on hyvä selvittää ja käsitellä nuoren kanssa, koska muuten ne tulevat aina vastaan, Vamoksen Lahden miehet -hankkeen projektipäällikkö Annika Lindeberg avaa.

Syrjäytyneiden nuorten taustalta löytyy usein yhdistäviä kokemuksia: ei ole kavereita tai on joutunut koulukiusatuksi, mikä voi aiheuttaa sosiaalisten tilanteiden pelkoa. 

Nuoret miehet alikäyttävät sosiaalipalveluita ja psykiatrisia palveluita. Haasteiden takana voikin piillä mielenterveyden ongelma tai neuropsykiatrinen erityispiirre, jota ei ole diagnosoitu. Valmentaja voi auttaa nuorta hakeutumaan mielenterveys- tai sosiaalipalveluihin, joita nuori tarvitsisi, mutta joiden piirissä ei aiemmin ole ollut. 

Lisähaastetta tuottaa se, että korona-aikana työpaikat ovat entistäkin tiukemmassa. Työkokeilijoita otetaan vähemmän, ja harvat paikat päätyvät niille, joiden sosiaaliset taidot ovat valmiiksi kunnossa.

HARVA NUORI haluaa olla työn tai koulutuksen ulkopuolella.

Erilainen on yhtä arvokas

Vamoksen työote on sukupuolisensitiivinen, mikä tarkoittaa sitä, ettei sukupuolen anneta rajoittaa sitä, mikä on mahdollista ja mikä voi kiinnostaa. 

– Jos nuori kokee jäävänsä ulkopuolelle perinteisestä miehen roolista, se voi aiheuttaa herkästi ahdistusta. Haluamme viestiä nuorelle, että voi olla erilainen, mutta silti yhtä arvokas, sanoo Lahden miehet -hankkeen valmentaja Henri Korhonen.

Korhonen ja Lindeberg sanovat, että toiminnallinen ryhmätyöskentely toimii nuorilla miehillä yleensä paremmin kuin iso keskusteluryhmä. Lahden miehissä pyörii tuetun vapaaehtoistoiminnan ryhmä, jossa nuoret käyvät ohjatusti esimerkiksi auttamassa remontoinnissa. 

Tekemisen ohessa avautuu samalla mahdollisuuksia puhua, kun luottamuksellinen suhde ryhmään ja valmentajaan kasvaa ja kehittyy.

– Jokainen nuori tarvitsee ihmisen, jonka kanssa puhua. Usein valmennuksen aikana, kun valmentaja kysyy nuorelta, onko hän koskaan puhunut jostain asiasta kenenkään kanssa, vastaus on, että ei, Korhonen sanoo.

Työtaidot-hankkeen Leinonen ja Mourujärvi painottavat, että nuorille on annettava aikaa ja tilaa.

– Keskeytyneet koulutukset ja työkokeilut vaikuttavat herkästi nuoren itsetuntoon ja itseluottamukseen. Sitä lähdetään pikku hiljaa vahvistamaan ja kavattamaan valmennuksen aikana.

Mutta mistä löytyvät ne kadonneet nuoret, jotka eivät ole minkään palvelun piirissä? Se onkin suuri ja vaikea haaste taltutettavaksi, tietävät vamoslaiset.

– Viestimme esimerkiksi somekampanjoilla, joiden toivotaan tavoittavan myös nuorten lähipiiriä. Moni nuori löytää palvelumme piiriin myös läheisen kannustamana, vamoslaiset sanovat.

Vamos-toiminta

  • Nuorten palvelu, jonka tavoitteena on tukea ja ohjata 16–29-vuotiaita nuoria kohti koulutusta ja työelämää.
  • Toiminta on vapaaehtoista ja maksutonta nuorille. Vamoksella on 11 toimipistettä ja toimintaa 13 paikkakunnalla.
  • Palvelu tavoittaa vuosittain noin 2000 nuorta. Valmennukseen osallistuneista noin joka toinen nuori siirtyy työ- ja koulutuspoluille.
  • Työtaidot-hanke ja Lahden miehet –hanke ovat ESR:n rahoittamia.

Vamoksessa nuori saa tukea arjen ja tulevaisuuden suunnitteluun. Tavoitteena on etsiä yhdessä nuorelle polku kouluun tai työelämään.