TATin kiertotalousasiantuntija Päivi Kosunen näkee kiertotalouden tärkeänä osana talous- ja työelämätaitoja. Näitä taitoja lapset ja nuoret oppivat Yrityskylässä. Kuva Joona Raevuori.
Kiertotalous

Kiertotalous nähdään osana tulevaisuuden työelämätaitoja

Tulevaisuudessa kiertotalouden asiantuntija on tarpeeton, sillä kaikki osaavat jo ajatella asioita kiertotalouden kannalta. Näin pohtii TAT, jonka tavoitteena on opettaa nuorille työelämätaitoja – ja kiertotaloutta.

Teksti Anna Gustafsson

Jes, hihkaisee puhuva roskis, kun sinne tipauttaa muoviroskan. Kierrätysmuovista valmistetaan muovikasseja, pönttö ilmoittaa. Muovinkeräyslaatikon vieressä sekajäteastia kehottaa miettimään, voisiko roskalle löytyä uusi elämä toisessa muodossa.

Helsinki-Vantaan Yrityskylässä ei tosin puhuta roskista, vaan raaka-aineista, sillä kaikelle materiaalille pyritään löytämään uusi olomuoto kierrätyksen kautta. 

Talous ja nuoret TATin tavoitteena on auttaa lapsia ja nuoria kehittämään talous- ja työelämätaitoja sekä innostumaan yrittämisestä. Iso osa työtä on peruskoulun kuudennen ja yhdeksännen luokan oppilaille suunnattu Yrityskylän oppimiskokonaisuus. Lisäksi TAT on tuottanut lukioille ja ammatilliseen koulutukseen Bisneskurssit-oppimateriaalin sekä kouluttaa opettajia talousosaajiksi. 

TAT tekee tiivistä yhteistyötä Sitran kanssa, jolla on käynnissä lukuisia kiertotalouden hankkeita. Yhteisenä näkemyksenä on, että kouluissa ja oppilaitoksissa pitäisi ottaa kiertotalous osaksi taloustiedon opetusta. Perinteisesti ympäristökysymyksiä on käsitelty biologian tai maantiedon opetuksen yhteydessä. 1,5 vuotta sitten TAT palkkasi riveihinsä täysipäiväisen kiertotalousasiantuntijan. Tehtävän ensimmäinen haltija on ympäristötieteitä ja taloutta opiskellut Päivi Kosunen. Hänelle talouden ja ympäristön suhde on itsestäänselvyys. 

–  Taloutta ei voi olla ilman luonnonvaroja. Olitpa millä alalla tahansa, resurssien säästeliäs käyttö on järkevää liiketoimintaa. Vaikka itse olen luonnontieteilijä, talous on ollut minusta aina valtavan kiinnostava asia. Talous ja ympäristö eivät ole toistensa vastakohtia.

Uudet kiertotalousnatiivit 

Yrityskylän aamupäivä on touhua täynnä. Koululaiset tekevät innolla tehtäviä kylän yritysten palveluksessa. Kaikki ovat yhtä lukuun ottamatta ovat oikeita, olemassa olevia yrityksiä tai julkisia palveluntarjoajia. Ainoa kuvitteellinen yritys on Puuta, joka suunnittelee ja rakentaa kouluja, joissa rakennusmateriaali on puu, energia uusiutuvaa lähienergiaa ja tilat moduulisia, eli muunnettavissa oppilasmäärän mukaan. Ennen lounasta vuorossa on kyläkokous. Yrityskylän kaupunginjohtaja muistuttaa omassa puheenvuorossaan kaikkia lajittelemaan Yrityskylä-päivän aikana roskansa oikein. Kosunen nyökkää hyväksyvästi. 

–  Yrityskylä-konseptiin sisältyvässä oppimateriaalissa kiertotalous käydään läpi. Keskustelemme myös mukana olevien yritysten kanssa, kuinka kiertotalous näkyy heidän oikeassa toiminnassaan ja tuomme sen oppimisympäristöön. Monesti kuvitellaan, että kiertotalous on vain hienompi sana kierrätykselle. 

Opettajia kouluttaessaan Kosunen aloittaa aina perusteista. 

–  Joskus se turhauttaa. Toisaalta on positiivista, että ympäristöasioiden perustat ovat lapsilla hyvin hallussa. Kutsummekin tätä sukupolvea kiertotalousnatiiveiksi.

Kosunen arvelee, että kotona ja koulussa on puhuttu esimerkiksi autoilusta ja lentämisestä, sekä eri kulkumuotojen vaikutuksesta omaan hiilijalanjälkeen. Jätteiden lajittelukin on monelle kotoa tuttua, ja ruokavaliotakin on ehkä muokattu sisältämään enemmän kasviksia ja vähemmän lihaa. 

Resurssit hyötykäyttöön

Toisen asteen Bisneskurssit-oppimateriaaleissa kiertotaloutta lähestytään liiketoimintamahdollisuutena. Oppijat tutkivat, millaisia tuote palveluna -yrityksiä on olemassa tai miten resursseilla saadaan enemmän tuottoa. 

Sitran arvion mukaan kiertotalouden arvonlisä Suomen kansantalouteen voisi reilun 10 vuoden kuluttua olla jo kolme miljardia euroa vuosittain. Kiertotalous voi synnyttää kymmeniä tuhansia työpaikkoja ja uudenlaista yritystoimintaa. Nuoria kannustetaan keksimään uusia kiertotalouteen pohjautuvia yritysmahdollisuuksia.

 

Uskon, että joskus vielä ihmetellään tätä hukkaamisen aikakautta.

 

 

Kosunen peräänkuuluttaa ajattelutapaa, jossa yksittäiset toimijat eivät mieti kuinka kiertotalous voitaisiin ottaa huomioon. 

–  Kiertotaloudessa tärkeintä on systeeminen muutos. Uskon, että joskus vielä ihmetellään tätä hukkaamisen aikakautta. 

You Might Also Like