Kiertotalouden edelläkävijä

Kiertotalouden edelläkävijä

Vaasan seutu on silta Suomen ja Skandinavian välillä, kertovat Mustasaaren kehittämisjohtaja Mikael Alaviitala ja RENERGI-hankkeen projektipäällikkö Göran Östberg.

Kiertotalouden edelläkävijä

Vaasan seutu tunnetaan etenkin energiateknologiasta, mutta on myös kiertotalouden edelläkävijä. Suomen skandinaavisimmalle alueelle läntiset vaikutteet saapuvat nopeasti.

Teksti Johanna Haveri  Kuva Sami Pulkkinen

Vaasan seudun kiertotalouskeskittymän peruskiviä ovat jo 1980-luvun puolivälissä toimintansa aloittanut Stormossenin jätteenkäsittelylaitos sekä vuodesta 2012 lähtien sähköä ja lämpöä tuottanut Westenergyn jätteenpolttolaitos.

Stormossen kierrättää yli 98 prosenttia sinne saapuvasta yhdyskuntajätteestä, ja sen tuottamaa biokaasua käytetään lämmitykseen sekä liikenteen polttoaineeksi. Vaasan Sähkö muuntaa Westenergyn jätteenpoltosta syntyvän höyryn sähköksi ja kaukolämmöksi.

– Jätteestä saatavalla energialla tuotetaan lähes puolet koko Vaasan seudun kaukolämmöstä ja sähköä noin 7 000 kaupunkiasunnon tarpeisiin, kertoo RENERGI-kiertotaloushankkeen projektipäällikkö Göran Östberg.

Materiaalit hyödyksi

Vaasan seudulla on jo nyt hyvin toimiva kiertotalouskeskittymä, johon halutaan lisää toimijoita. Mustasaaren kunta on rakentanut aivan Stormossenin ja Westenergyn vieressä sijaitsevalle Lintuvuoren vakiintuneelle teollisuusalueelle 60 uutta yritystonttia, joista lähinnä jätteenkäsittely- ja polttolaitosta olevat 11 tonttia on varattu erityisesti kiertotalousyrityksille.

– Kiertotalouden perusajatus on, että toisen jäte on toiselle hyvä raaka-aine. Stormossenin lähellä kiertotalousyritykset voivat hyödyntää jätteenkäsittelylaitoksen materiaalivirtoja, kertoo Mustasaaren kunnan kehittämisjohtaja Mikael Alaviitala.

Muutenkin Lintuvuoren teollisuusalue on logistisesti erinomaisella paikalla: valtatie 8 on aivan alueen vieressä, Vaasan satamaan on matkaa hieman yli 10 kilometriä ja Suomen viidenneksi vilkkain lentoasema on vielä lähempänä.

– Vaasan seutu on Suomen ja Skandinavian rajalla sijaitseva solmukohta, josta pääsee helposti joka paikkaan. Helsinkiin tai Tukholmaan lentää täältä tunnissa, junalla Helsinkiin pääsee jopa kolmessa ja puolessa tunnissa ja laivamatka Ruotsin puolelle Uumajaan kestää vain neljä tuntia, Östberg huomauttaa.

KIERTOTALOUDEN perusajatus on, että toisen jäte on toiselle hyvä raaka-aine.

Kahden kulttuurin kaupunkiseutu

Vaasan seutu on ainutlaatuinen sekoitus suomalaista ja skandinaavista kulttuuria. Pohjanmaan rannikkokaupungit ovat merenkulun ansiosta olleet perinteisesti kansainvälisiä kaupunkeja. Kauppayhteyksien ja sinne sijoittuneen globaalin teollisuuden ansiosta alue on nykyään Suomen kansainvälisin heti pääkaupunkiseudun jälkeen. Siellä pärjää suomella, skandinaavisilla kielillä ja englannilla.

– Vaasan seutu on silta Suomen ja Skandinavian välillä. Kulttuurien risteyskohtana seudulle on helppo tulla Pohjoismaista tai kauempaakin, ja täältä on myös helppo lähteä Skandinavian valloitukseen, kehaisee Alaviitala.

Pohjanmaan rannikolle tyypillinen yrittäjähenki näkyy paitsi yritysten määränä myös manner-Suomen alhaisimpana työttömyysasteena. Vuosikymmeniä ruotsalaiset ja norjalaiset työnantajat ovat käyneet rekrytoimassa hyviksi työntekijöiksi todettuja pohjalaisia, mutta viime aikoina myös pohjalaiset ovat ryhtyneet rekrytoimaan Skandinaviasta. Paluumuuttajien lisäksi alue houkuttelee muitakin osaajia toisista Pohjoismaista.

– Tänne heidän on helppo tulla, sillä täällä on tarjolla palveluja kolmella kielellä.