Kirsi Tallinen, Kinnon kiertotalousasiantuntijat Kari Laine ja Ville Räty sekä Annika Aalto-Partanen. Kuva Ulla Korjala.
Kestävä kehitys

Ylijäämästä raaka-aineeksi 

Hyötyvirta ry ja biotalousalan muut toimijat etsivät resurssitehokkaita tapoja toimia, jotka palvelevat niin ympäristöä kuin yrityksiäkin Kymenlaaksossa. 

Teksti Maija Joutjärvi

Kymenlaakson seudulla on joukko aktiivisia toimijoita, jotka haluavat tehdä yhteisiä ratkaisuja biotalouden edistämiseksi. Hyötyvirta on alue, joka sijaitsee Kouvolan eteläosassa, 25 kilometriä Kouvolan keskustasta ja 40 kilometriä Kotkasta.

Alueella on esimerkiksi jätteenkäsittelyn, logistiikan sekä kivi- ja maa-ainesalan yrityksiä. Moni niistä on Hyötyvirta-yhdistyksen jäsen.

– Mietimme yhdessä, miten toinen yritys voisi käyttää toiselta jäävää raaka-ainetta hyväksi toiminnassaan. Siitä hyötyy kumpikin osapuoli ja saamme aikaan resurssi- ja kustannustehokkaita tuloksia, Hyötyvirta ry:n puheenjohtaja Annika Aalto-Partanen kertoo.

Monipuolinen ympäristöalan alue tuottaa jäsenyrityksilleen tietopalveluja sekä yhteisiä kehittämispalveluja ja antaa tukea esimerkiksi viranomaishakemuksissa.

– Sijaintimme on erinomainen, koska meiltä ei ole pitkä matka pääkaupunkiseudulle eikä Venäjän rajalle. Meillä tonttien hinnat ovat verrattain hyvin edullisia, Aalto-Partanen kannustaa.

Tilaa uusille yrittäjille

Sijoittumispalvelut mahdollistavat pehmeän laskun verkostoon räätälöimällä yritykselle sopivan ratkaisun sen kehitystarpeiden pohjalta. Aalto-Partasen mukaan Hyötyvirran alueelle mahtuisi paljon lisää yrityksiä; esimerkiksi varastointia varten olisi runsaasti tonttitilaa. Uusi yrittäjä solahtaisi valmiiseen, biotaloudesta kiinnostuneiden yritysten verkostoon.

– Kun kokoonnumme säännöllisesti, ideat lentelevät. Parasta on, kun toisen ylijäämä voi olla toisen arvokas resurssi. Meillä on paljon muutakin toimintaa, keväällä lähdemme esimerkiksi yhdessä KYMBIO-hankkeen tukemana ympäristötekniikan messuille Saksaan.

Eri biotalousalan toimijat ovat muun muassa miettineet, kuinka jäteposliinin saisi valkotiiliä valmistavan tehtaan hyötykäyttöön, tai kuinka teollisuudessa syntyviä lämpimiä jäähdytysvesiä voisi hyödyntää jatkokäyttöön.

Biotalouden edelläkävijä

Kouvolan seudulla on tehty paljon biotalouden kehittämiseksi. Alueelle on rakennettu biokaasulaitos jätevedenpuhdistamon yhteyteen, ja ensimmäinen kuivamädätyslaitos on valmistunut Hyötyvirta-alueelle.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamk) tutkimusyksikkö BioSampo tekee alan soveltavaa tutkimusta ja tuo tietoa ympäristöasioista. Lisäksi Kouvolan kaupungin elinkeinoyhtiöllä (Kouvola Innovation Oy, Kinno) ja Xamkilla on molemmilla biotalouteen liittyviä, EU-rahoitteisia hankkeita. KYMBIO on Xamkin hanke, joka kehittää yhteistyötä, kestävää kasvua ja kansainvälisyyttä biotalouden alalla. RTS on Kinnon organisoima hanke, jossa etsitään ratkaisuja saada ylijäämä hyötykäyttöön, löytää käyttämättömiä raaka-aineita ja tehostaa vajaakäytössä olevien tuotantotilojen käyttöastetta.

– Hankkeet luovat puitteet, joiden kautta biotaloudesta hyötyvät ja siitä kiinnostuneet ihmiset löytävät toisensa. Myös yritys- ja opiskelijayhteistyö tulevat hankkeiden myötä sujuviksi, Xamkin tutkimuspäällikkö Kirsi Tallinen kertoo.

Saatat myös pitää