Vastuullinen jätehuolto alkaa huolellisesta lajittelusta. Laboratoriohoitaja Heidi Kurkinen lajittelee Meilahden sairaalan Verikeskuksessa syntyvää jätettä. Kuva Joona Raevuori.
Kestävä kehitys

Viisas sairaala tuntee vastuunsa

Ympäristövastuu vaatii suuressa sairaalassa aivan omanlaistaan osaamista, mutta kestävien tekojen vaikutus on suuri. Toimenpiteet ulottuvat aina työntekijöiden koulutuksesta kiinteistöjen energiatehokkuuteen asti.

Teksti Suvi Huttunen

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä riittää työtä ympäristövastuun ohjeistamisessa ja toteuttamisessa. HUSissa hoidetaan vuosittain yli puoli miljoonaa erikoissairaanhoidon potilasta ja koko organisaatiossa työskentelee noin 24 000 henkilöä.

Onnistuminen edellyttää yhteistyötä ja osaamista.

– Erityisen tärkeä on HUSin ympäristöverkosto, johon kuuluu tällä hetkellä yli tuhat henkilöä. Verkosto koostuu sairaaloiden osastoilla toimivista ympäristövastaavista sekä hoitotyön ja tukipalve-lujen ympäristövastuuryhmistä. Ilman tätä laajaa tukiverkostoa HUS-Ympäristökeskuksen olisi vaikeampi toimia, ympäristöhallinnon päällikkö Mirja Virta sanoo.

Keskus kouluttaa ympäristövastaavia ja auttaa heitä toteuttamaan vastuuta käytännössä. Vastaavat neuvovat osastoilla työskenteleviä esimerkiksi jätteiden lajittelussa ja energiansäästössä. Ympäristövastuuryhmät tekevät HUSin yleisen ympäristöohjelman pohjalta ohjelmat omille tulosalueilleen. Ryhmien kautta tieto välittyy ympäristövastaaville.

Energiatehokkaat kiinteistöt

HUSissa on parhaillaan käynnissä ympäristöohjelma vuosille 2016–2020. Organisaatio on myös sitoutunut kunta-alan energiatehokkuussopimukseen, jonka tavoitteena on saavuttaa 19 500 MWh:n energiansäästö. Edellisellä kaudella energiaa säästyi HUSin toimesta 23 800 MWh. Säästö syntyi muun muassa ilmanvaihtojärjestelmien ja valaistuksen uusimisella sekä muilla taloteknisillä ratkaisuilla. Tämän lisäksi HUS on myös Helsingin kaupungin ilmastokumppani.

 

Erityisen tärkeä on HUSin laaja sisäinen ympäristöverkosto.

 

 

Energiatehokkuus on tärkeää aina kun vanhoja kiinteistöjä peruskorjataan ja uusia rakennetaan. Ympäristövaikutukset huomioidaan kiinteistön koko elinkaaren ajalta. Esimerkiksi Lohjan sairaalan, Logistiikkakeskuksen ja Meilahden tornisairaalan käytössä on kymmeniä maaenergiakaivoja, joiden avulla saadaan talvella lämpöä ja kesällä jäähdytystä. Meilahden sairaalan katolta löytyy myös aurinkokeräimiä.

Jätehuoltoa on kehitetty

Toinen merkittävä sairaaloiden ympäristövastuun osa-alue on toimiva jätehuolto. HUSissa syntyy vuosittain noin kahdeksan miljoonaa kiloa jätettä, joten jätteen määrän vähentäminen ja lajittelun tehostaminen ovat tärkeitä kehityskohteita. Osa syntyvästä jätteestä on terveydenhuollolle tyypillistä erityisjätettä, jonka käsittely vaatii huolellisuutta.

– Ympäristövastaavilta tulee jatkuvasti kysymyksiä esimerkiksi siitä, miten jokin terveydenhuollon sähkölaite kuuluu lajitella. Tällä hetkellä 46 prosenttia yhdyskuntajätteestä päätyy hyötykäyttöön, Virta kertoo.

Tavoitteena on kuitenkin päästä kuluvan ympäristöohjelmakauden aikana jopa 60 prosentin kierrätysasteelle. Uusimpana muutoksena on valtakunnallisesti parantunut muovijätteen keräys, minkä ansiosta HUSissa saadaan muovi lajiteltua entistä tehokkaammin hyötykäyttöön.

– Potilasmääriin suhteutettuna sekajätteen määrä on vähentynyt kahden viimeisen vuoden aikana kymmenen prosenttia, paperin määrä 22 prosenttia ja biojätteen kahdeksan prosenttia, Virta sanoo.

 

Saatat myös pitää