Vastuullisen sijoittamisen johtaja Hanna Kaskelan mukaan eläkeyhtiö Varman tavoitteena on keventää sijoitustensa hiilijalanjälkeä. Kuva Joona Raevuori.
Kestävä kehitys

Vastuullinen kohde eläkesijoittajan salkkuun

Eläkesijoittajalla on paljon mahdollisuuksia vaikuttaa ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Kestäviin ratkaisuihin nojaava pörssiyritys on mielenkiintoinen kohde sijoittajan salkkuun.

Teksti Outi Rantala

Vastuullisuus kuuluu työeläkevakuutusyhtiö Varman strategiaan ja arvoihin. Sijoittamisessa vastuullisuus näkyy kohteiden valinnassa sekä sisäisten prosessien sujuvuutena ja avoimuutena.

–  Vastuullisuus edellyttää oikeita valintoja. Ilmasto on vastuullisessa sijoittamisessa yksi tärkeä ja tunnistettu teema. Varma on edelläkävijä siinä, miten eläkesijoitussalkun hiilijalanjälkeä seurataan ja kevennetään, kertoo Varman vastuullisen sijoittamisen johtaja Hanna Kaskela.

Varman tehtävänä on sijoittaa eläkemaksuna saatuja varoja. Yrityksen sijoitusten arvo oli syyskuussa 2018 lähes 47 miljardia euroa.

Eläkesijoittaja voi valinnoillaan vaikuttaa ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Varma ei esimerkiksi sijoita lainkaan hiilikaivoksiin, eikä sellaisiin sähköyhtiöihin, joiden tuotannosta yli kolmannes perustuu kivihiileen. Yritys edellyttää omistamiltaan yhtiöiltä raportointia siitä, millaisia vaikutuksia ilmastonmuutoksella on yhtiöiden liiketoimintaan nyt ja tulevaisuudessa.

Varman tavoitteena on ollut keventää sijoitustensa hiilijalanjälkeä noteeratuissa osakesijoituksissa 25, noteeratuissa yrityslainasijoituksissa 15 ja kiinteistösijoituksissa 15 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteet on saavutettu etuajassa.  

Vuonna 2017 yritys ryhtyi sijoittamaan Green Bond -joukkovelkakirjoihin, jotka korvamerkitään ympäristöystävällisiin investointeihin.

–  Lisäksi kestävän kehityksen teemasalkussa on yrityksiä, joiden liiketoiminta hyötyy ilmastonmuutoksesta ja jotka ovat valmiita muuttamaan toimintaansa vähähiilisemmäksi ja vähäriskisemmäksi.

Kestäviä valintoja

Ilmastonmuutos on herättänyt monet yritykset muuttamaan toimintaansa. Puhtaisiin energianlähteisiin ja kestävän kehityksen prosesseihin siirtyneet yritykset ovat yhä useammin sijoittajien suosiossa. Pikavoittoja ei ole luvassa, mutta sen sijaan tällaiseen kohteeseen sijoittaminen on pidemmällä aikavälillä tuottoisa investointi. 

–  Olemme kehittämässä seurannan siihen, miten ilmastoystävällisiä yritykset ovat. Erilaiset tunnusluvut kertovat, mihin suuntaan ollaan menossa – miten esimerkiksi sähköntuotanto ja logistiikka on järjestetty tai miten yritys toimii ilmastonmuutoksen torjunnassa suhteessa toimialaan, Kaskela kuvailee.

Seurantajärjestelmän kautta voidaan arvioida, mikä eri omaisuuslajien arvo on tulevaisuudessa.

–  Pitää ajatella tulevaisuuden kassavirtoja. Teknologista kehitystä uusiutuvissa energiamuodoissa on vaikea ennustaa, koska regulaatio eli säätely ja julkinen keskustelu niiden ympärillä on poukkoilevaa.

Seurannan avulla tunnistetaan ne yritykset, jotka tekevät aidosti muutoksia.

–  On paljon yrityksiä, jotka tekevät vastuulliset muutoksensa vähin äänin. Toisaalta on juhlapuheiden pitäjiä, joiden yritykset myös tekevät kestäviä ratkaisuja.

Alueellisia eroja

Globaalisti alueelliset erot näkyvät esimerkiksi energiamuodon valinnassa, koska olosuhteet eri puolilla maailmaa ovat erilaiset.

–  Kun Etelä-Euroopassa, lähempänä päiväntasaajaa tai Kaliforniassa aurinkovoiman hyödyntäminen on luontevaa ja helposti perusteltavissa oleva energianlähde, niin Pohjois-Amerikassa Teksasissa on päädytty rakentamaan tuulivoimaloita.

Erot näkyvät toimialojenkin välillä, jopa niiden sisällä. Erilaiset uusiutuvien energiamuotojen toimittajat hyötyvät, kun aurinkopaneeleja ja tuulivoimaloita rakennetaan.

–  Logistiikassa positiivinen vaikutus näkyy yrityksissä, jotka valmistavat vähäpäästöisiä kulkuneuvoja tai tuottavat raaka-ainetta sähköautojen akkuihin.

Ilmaston lämpeneminen aiheuttaa säiden ääri-ilmiöitä. Talvisateet aiheuttavat ongelmia kiinteistöalalle, ja kuivasta kesästä seurasi monenlaisia vaikeuksia. 

Inhimillisen kärsimyksen ohella ilmastonmuutos tuo valtavia kustannuksia yhteiskunnalle. 

–  Vuoden 2018 luonnonkatastrofien vaikutukset olivat 160 miljardia dollaria, josta vakuutettuna oli noin puolet, Kaskela kertoo. 

 

You Might Also Like