Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen uskoo, että kunnianhimoisiin ympäristötavoitteisiin päästään kaupungin, yritysten ja asukkaiden yhteisellä ponnistelulla. Kuva Joona Raevuori.
Kestävä kehitys

Tulevaisuuden tiekartta ohjaa kestävälle kaistalle

Vantaa on laatinut tulevaisuuden tiekartan, joka vie kaupungin kehitystä eteenpäin resurssiviisaasti ja vastuullisesti. Tiekartan kaistat johtavat kohti kestävästi toimivaa, hiilineutraalia Vantaata vuoteen 2030 mennessä.

Teksti Liisa Joensuu

Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen esittelee uudistunutta kaupungintalon ympäristöä Tikkurilassa. Kun aiemmin taloa ympäröivät parkkipaikat, nykyisin sen vieressä käydään torikauppaa ja takana käyskennellään Kirjastopuistossa. Vuoden 2017 Ympäristörakenteena palkitut Tikkurilantori ja Kirjastopuisto symboloivat hyvin Vantaan uutta suuntaa. 

– Haluamme luoda hyvän elämän edellytyksiä ja kestävää tulevaisuutta. Vantaalle muuttaa vuosittain 4 000 uutta asukasta, mikä tekee siitä yhden Euroopan nopeimmin kasvavista kaupungeista. Vaikka kaupunki tiivistyy, sen hengittävyys tulee säilyttää. Haluamme kasvaa vastuullisesti. Siksi kaupungin kehitystä määrittää resurssiviisauden tiekartta kunnianhimoisine tavoitteineen. Kasvihuonepäästöjä vähennetään 80 prosenttia vuoden 1990 päästöihin verrattuna vuoteen 2030 mennessä, Viljanen kertoo. 

Puhtaampaa energiaa 

Resurssiviisauden tiekartta on kaupungin strateginen ympäristöohjelma. Se ohjaa kehitystä päästöttömäksi, jätteettömäksi ja luonnonvaroja kestävästi käyttäväksi kaupungiksi, jossa ei ylikuluteta ja jossa kaatopaikalle ei toimiteta jätteitä. Suurin tavoite on kaupunginvaltuuston linjauksen mukaisesti hiilineutraali Vantaa vuonna 2030. 

Taustalla vaikuttavat luonnonvarojen hupeneminen, ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen. Vantaa halutaan säilyttää vihreänä kaupunkirakenteen tiivistymisestä huolimatta. 

 

Vaikka kaupunki tiivistyy, sen hengittävyys tulee säilyttää.

 

 

Resurssiviisauden tiekartan kolme päätavoitetta on tarkoitus saavuttaa neljän etenemiskaistan kautta. Toimet kohdistuvat energiankulutukseen ja sen tuotantoon, yhdyskuntarakenteeseen ja liikkumiseen, kulutukseen ja materiaaleihin sekä vastuulliseen elämään. Jokaiselle kaistalle on määritelty vuotta 2030 kuvaavat tavoitteet. 

Energiantuotanto ja -kulutus aiheuttavat valtaosan, jopa runsaat 40 prosenttia, Vantaan kasvihuonepäästöistä. Tiekartan tavoitteena on päästötön sähkö- ja lämpötuotanto, energiatehokkuuden lisääminen sekä viisas energiankulutus. 

– Vantaan Energian rooli hiilineutraaliustavoitteen saavuttamisessa on merkittävä. Se on sitoutunut luopumaan kivihiilen poltosta. Tavoitteena on, etteivät sähkön ja lämmön tuotanto aiheuta merkittävästi ilmastopäästöjä. Kaupungin tavoitteena on lisäksi luopua öljylämmityksestä vuoteen 2030 mennessä. Kaupunki omistaa tällä hetkellä 37 öljylämmitteistä kiinteistöä, joista suurin osa on kouluja ja päiväkoteja. Niissä ja kaupungin uusissa kohteissa siirrytään käyttämään maalämpöä ja aurinkoenergiaa. 

Yksityistalouksien lämmitysjärjestelmän vaihtaminen olisi Viljasen mukaan valtiontuen paikka. Resurssiviisaus ja kaupunkien kunnianhimoiset ilmastotavoitteet tulisi ottaa huomioon lainsäädännössä ja lisätä muun muassa korjausrakentamisen energia-avustuksia. 

Raitiovaunu vuonna 2025 

Toiseksi suurin päästöjen aiheuttaja Vantaalla on liikenne. Viljanen odottaa innolla Vantaan raitiovaunuliikenteen alkamista. Kehärata yhdistää jo kaupungin läntiset alueet, raitiovaunu yhdistäisi itäiset. 

– Tavoitteena on, että ratikan rakentaminen alkaa vuonna 2025. Jos 86 000 ihmistä saadaan raiteille vuorokaudessa, ilmastomerkitys on suuri. Vantaa kannustaa myös nousemaan auton sijasta satulaan. Olemme ylpeitä keväällä käyttöön otetusta, satoja pyöriä vetävästä Tikkurilan aseman lämpimästä pyöräparkkihallista. Rakennamme myös lisää pyöräilyn laatukäytäviä. 

Resurssiviisauden tiekartta kannustaa myös kiertotalouteen, jossa kulutus perustuu uusien tuotteiden ja omistamisen sijasta palveluiden käyttämiseen, jakamiseen, vuokraamiseen ja kierrättämiseen. Vantaa on mukana Suomen ympäristökeskuksen vetämässä Circwaste-hankkeessa yhtenä 10:stä kiertotalouden edelläkävijäkunnasta. Tavoitteena on jätteetön kaupunki, jossa kaikki materiaali kierrätetään. 

– Vastuullinen vantaalainen toimii resurssiviisaasti, kierrättää materiaaleja, kuluttaa niukasti ja osallistuu jakamistalouteen, Viljanen kannustaa kaupunkilaisia. 

 

Saatat myös pitää