Mustikkamaan polttoaineterminaalilla haketetaan ja murskataan polttoainetta Napapiirin Energia ja Vesi Oy:n tuotantolaitoksille. Kuvassa Satu Pekkala (vas.) ja Katja Pääskylä. Kuva Jouni Porsanger.
Kestävä kehitys

Tuhkaraelannoite palauttaa ravinteet metsään

Naturlan-tuhkaraelannoite valmistetaan energiatuotannossa syntyvästä puu- ja turvepolton tuhkasta. Rakeistettu lannoite palauttaa luontaiset ravinteet metsään ja tehostaa puuntuotantoa.

Teksti Tuomas Lehtonen

Napapiirin Energia ja Vesi Oy kehitti jatkokäytön energiatuotannostaan syntyvälle tuhkalle. Metsien lannoittamiseen soveltuva Naturlan-tuhkaraelannoite lanseerattiin vuonna 2014 NEVEn uuden tuhkarakeistuslaitoksen valmistuttua. Lannoite palauttaa turpeen ja puun ravinteet luonnon kiertoon.

Kiertotalous ja ympäristö -liiketoiminnan johtaja Satu Pekkalan ja ympäristöasiantuntija Katja Pääskylän mukaan tuhkaa hyödynnettiin aikaisemmin maanrakentamisessa, mutta osa siitä päätyi kaatopaikalle.

– Valmistamme tuhkasta täysin luonnonmukaista Naturlan-lannoitetta, joka sisältää metsän kannalta elintärkeitä ravinteita kuten fosforia, magnesiumia, kaliumia, kalsiumia, booria ja rautaa. Typpeä lannoitteessa ei ole. Lannoite kiihdyttää maaperän mikrobitoimintaa, mikä vapauttaa maaperän typpivarantoa, Pääskylä kertoo.

Läpimitaltaan maksimissaan 40-milliset rakeet ovat koostumukseltaan erittäin tiiviitä, joten ne liukenevat hitaasti. Naturlanin vaikutukset ovatkin kemiallisia lannoitteita hitaampia, mutta pitkäaikaisempia. Yksi lannoituskerta vaikuttaa metsään jopa vuosikymmeniä.

Tuhkaraelannoite parantaa tutkitusti metsän hyvinvointia ja tehostaa puuntuottoa. Pekkala ja Pääskylä kertovat sen lisäävän erityisesti runsas- ja niukkatyppisten suometsien sekä nuorten mäntypohjaisten kasvatusmetsien kasvua. Esimerkiksi runsastyppisissä suometsissä puutuhkalla on saavutettu 2–4 kuution vuotuinen kasvunlisäys (kuiva-ainetta levitetty 4 t/hehtaari).

Avaimet käteen -toimitus

Neve Oy on rekisteröinyt Naturlan-lannoitteen Eviran rekisteriin ja hankkinut sen tuottamiseen ympäristöluvan. Tällä hetkellä Naturlania tuotetaan 3000 tonnia vuodessa. Tuotantoa on lisätty vuosittain ja tarkoituksena on lisätä sitä edelleen.

– Nykyisellä ympäristöluvalla voimme rakeistaa 25 000 tonnia tuhkaa ja laitoksemme kapasiteetti on 50 000 tonnia. Energiatuotannostamme syntyy noin 6000 tonnia tuhkaa. Jos rakeistusta paljon lisätään, meidän on hankittava lannoiteasetuksen vaatimukset täyttävää lentotuhkaa muualta.

Naturlan-tuhkaraelannoitetta voi ostaa OTSO metsäpalvelut Oy:ltä. Lannoitetta myydään avaimet käteen -palveluna Lappiin, Pohjois-Pohjanmaalle ja Kainuuseen. Pakettiin kuuluu lannoitteen kuljetus ja levitys metsään. Asiakas voi ostaa OTSOlta myös pelkkää irtoraetta ja hoitaa kuljetuksen sekä levityksen itse.

– Metsä lannoitetaan talviaikaan, jolloin levityskone ei uppoa metsämaahan. Ennen levitystä metsään on tehtävä ajourat. Levityskustannuksiin vaikuttavat levitettävän tuhkan määrä, kuljetusetäisyys ja lannoitettavan alueen pinta-ala. Hehtaaria kohden kustannukset ovat noin 280–390 euroa, Pääskylä laskee.

Lannoitetta jätevedestä

Neve Oy suunnittelee lietteenpolttolaitosta, jossa jätevedestä eroteltu liete poltetaan. Poltosta syntyvä lämpöenergia ohjataan kaukolämpöverkkoon ja tuhkasta voidaan rakeistaa lannoitteita.

Pekkalan mukaan polttoprosessin keskeisimpänä tavoitteena on löytää ekologinen ja taloudellinen ratkaisu alueen jätevesilietteiden käsittelyyn. Lisäksi halutaan estää lietteen haitta-aineiden kulkeutuminen ympäristöön.

– Liete poltetaan 850 asteessa, jolloin haitta-aineet saadaan poistettua huomattavasti tehokkaammin kuin muilla käsittelymenetelmillä. Syntyvässä tuhkassa on runsaasti fosforia, mikä tekee siitä hyvän pelto- ja metsälannoitteiden raaka-aineen. Alustavien tutkimusten mukaan siitä voitaisiin rakeistaa myös Naturlan-tuhkaraelannoitteita.

Polttolaitoksen rakennuskustannukset ovat noin 4,3 miljoonaa euroa. Suomessa ei ole aiemmin toteutettu teollisen mittakaavan lietteenpolttolaitosta vastaavalla teknologialla. Ympäristöministeriö on valinnut polttolaitoshankkeen ravinteiden kierrätyksen kärkihankkeeksi ja myöntänyt sille 1,27 miljoonan euron kärkihankerahoituksen. Jos hanke etenee suunnitellusti, laitos valmistuu ensi vuonna.

 

Saatat myös pitää