Sanna Päivärinta aloitti työnsä Porvoon kestävän kehityksen asiantuntijana viime syksynä. Päivärinta toivoo, että hiilineutraalius olisi kaupungin ja sen asukkaiden yhteinen tavoite. Kuva Ismo Henttonen.
Kestävä kehitys

Täydellä teholla ilmastotyöhön

Porvoo tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä. Tavoite on kunnianhimoinen, mutta kaupunki ja sen asukkaat ovat jo hyvässä vauhdissa energiatehokkuuden toteuttamisessa.

Teksti Anna Gustafsson

Porvoon vanhat puutalokorttelit, jokiranta sekä monet putiikit ja kahvilat ovat tuttuja kaupungissa vieraileville. Porvoo on yksi Suomen suosituimpia matkailukohteita, mutta pian kaupunki on tunnettu myös ilmastotyön edelläkävijänä. Ainakin jos kysytään kaupungin kestävän kehityksen asiantuntijalta, Sanna Päivärinnalta. 

Päivärinta aloitti työnsä viime syksynä. Tehtävä kaupungin kestävän kehityksen asiantuntijana on uusi, eikä kollegoitakaan ole vielä Suomessa monia. Päivärinta on koulutukseltaan alaltaan väitellyt meteorologi. Ennen nykyistä työtään hän työskenteli Ilmatieteen laitoksella tutkijana ja Porvoon kaupungin ympäristönsuojelutarkastajana. 

–  Porvoon kaupunki on asettanut tavoitteen olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Kun puhutaan vuodesta 2030, se kuulostaa kaukaiselta. Mutta se on kuitenkin todella lähellä, kun mietitään, mitä kaikkea vielä pitää tehdä päästöjen vähentämiseksi, Päivärinta sanoo. 

Tavoitteen saavuttamiseksi Porvoossa on valmisteilla ilmasto-ohjelma, jossa listataan toimia kaupungin hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Porvoossa on ilmaston kannalta tehty jo paljon oikein.

Esimerkiksi kaupungin dieselajoneuvot ja -koneet kulkevat jo Nesteen 100-prosenttisesti uusiutuvalla dieselillä. Lisäksi kaupunki voi ylpeillä vihreällä kaukolämmöllä.

–  Porvoossa sähköntuotanto ei aiheuta hiilidioksidipäästöjä ja kaukolämpökin on 98-prosenttisesti uusiutuvaa. Kaupungin omistaman Porvoon energian myymä sähkö täyttää jo nyt EU:n ilmastovaatimukset, vaikka unionin takaraja on 2050, Päivärinta kertoo. 

Ilmastotyö hyvällä alulla

Porvoossa ilmastotyö alkoi jo kymmenen vuotta sitten 6000 asukkaan Skaftkärrin energiatehokkaan kaupunginosan rakentamisella. Hankkeessa selvitettiin, kuinka paljon kaupunkisuunnittelu vaikuttaa energiankulutukseen. Alueelle rakentavat asukkaat saivat alennusta tontin hinnasta, jos he ottivat käyttöön reaaliaikaisen sähkönseurannan kahden vuoden ajaksi ja luovuttivat tulokset tutkimuskäyttöön. 

Tulokset yllättivät. Kun asemakaavaa mietittiin energiatehokkuuden kannalta, päästöt vähenivät jopa 30 prosenttia. Nyt Skaftkärrin oppeja sovelletaan Porvoon ilmastotyössä ja kaikessa kaupunkisuunnittelussa. 

–  Uusien rakennusten suunnittelussa huomioidaan energiatehokkuus ja vanhoihin rakennuksiin tehdään energiaremontteja. Yhdyskuntarakenteen tiivistämisessä kaavoituksella on suuri rooli myös keskustan kehittämisessä, kun siirrytään kävelypainotteisempaan suuntaan, Päivärinta kertoo. 

Kestävää liikkumista

Porvoossa panostetaan jatkossa entistä enemmän kaupunkilaisten kestävään liikkumiseen. Polkupyörän tai kävelyn valitseminen lyhyiden matkojen taittamiseen halutaan tehdä mahdollisimman helpoksi vähentämällä esteitä reittien varrelta. Porvoon kävelykeskustaa on tarkoitus laajentaa ja monien muiden kaupunkien tapaan myös Porvoo suunnittelee tuovansa katukuvaan kaupunkipyörät. 

Iso rooli on myös liityntäpysäköinnillä, sillä Porvoosta käydään paljon töissä erityisesti pääkaupunkiseudulla. Kun parkkipaikkoja löytyy, on helpompi valita julkinen liikenne oman auton sijaan. 

Päivärinta korostaa kaupunkilaisten tärkeää roolia Porvoon kaupungin asettaman ilmastotavoitteen saavuttamisessa. 

–  Haluaisin, että hiilineutraalius olisi Porvoon asukkaiden ja kaupungin yhteinen tavoite. Kaupunki toimii kestävän arjen mahdollistajana ja pyrkii tekemään kestävistä valinnoista asukkaille helppoja, mutta loppujen lopuksi ihmisten omilla valinnoilla on suuri merkitys, Päivärinta kuvaa. 

–  Uskon, että tietoisuus ilmastonmuutoksesta on jo mennyt hyvin perille, ja ihmiset ovat valmiita ajattelemaan ja toimimaan toisin.

 

Arjen helpot ilmastoteot
  • Huonelämpötilan säätäminen. Jo yhden asteen lasku vähentää sähkölaskuajopa viidellä prosentilla vuodessa.
  • Omien jätteiden lajittelu ja kierrättäminen on hyvä ottaa pysyväksi tavaksi.
  • Aina ei tarvitse ostaa  uutta. Yhden vanha saattaa olla toisen uusi, ja tavaroita voi myös lainata. 
  • Kestokassin käyttö muovipussin sijaan säästää luontoa ja rahaa. 

You Might Also Like