Kestävä kehitys

Niittykasveja soranottoalueille

Luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen tähtäävä ohjelma elvyttää paahteisia elinympäristöjä. Kiviainesten ottoalueet muodostavat ympäristön uhanalaisten lajien kehittymiselle ja säilymiselle.

Teksti Timo Hämäläinen

Paahteiset elinympäristöt ovat taantuneet muun muassa metsien umpeenkasvun ja metsäpalojen torjumisen seurauksena. Paahdealueilla viihtyy vaativia kasvi- ja hyönteislajeja, jotka eivät menesty muunlaisessa ympäristössä. Kivipohjaisia rakennusmateriaaleja valmistava Rudus on ehtinyt toteuttaa luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen tähtäävää LUMO-ohjelmaansa jo monissa eri kohteissa.

– Kiviainesten ottoalueet tarjoavat erinomaisen mahdollisuuden avonaisten ja paahteisten ympäristöjen elvyttämiselle. Samalla kun suojellaan kasvillisuutta, suojellaan myös siitä riippuvaisia hyönteisiä ja perhosia, toteaa ympäristöinsinööri Ilkka Ojalehto Rudukselta.

LUMO voi sukeltaa auringon porotuksesta myös viileämpiin ympäristöihin, kuten Porvoon Kråkössä, jossa viitasammakoiden lisääntymislampi oli kasvamassa umpeen. Luontoselvitysten jälkeen viitasammakoille rakennettiin kaksi uutta lampea. Samalla parannettiin nuokkukohokkien ja rantakäärmeiden elinpiirejä.

– Lammikoista on löydetty kutua. Näyttää, että sammakot ovat hyväksyneet uudet lammet asuinpaikakseen, Ojalehto iloitsee.

Koti uhanalaisille lajeille 

Yksi esimerkki ohjelman tuloksista löytyy Hausjärven Ryttylästä. Vanha soranottoalue muuttui jälkihoidon tuloksena Kakslammin luonnonsuojelualueeksi. Alue luovutettiin viime syksynä 100-vuotiaan Suomen kunniaksi Vuokon Luonnonsuojelusäätiön hoidettavaksi.

– Alueella torjuttiin lupiinien kasvua sekä koneellisesti että käsin. Tulevaisuuden tavoite on säilyttää alue paahteisena ympäristönä siten, että siellä viihtyvät lukuisat uhanalaiset hyönteiset ja niille elintärkeät kasvilajit.

Ryttylässä on myös ulkoilureitti ja suosittu frisbeegolfkenttä, Ojalehto kertoo.

Samantapainen kohde löytyy Hyvinkään Suomiehestä. Siellä luontopolku johdattaa kävijät niittyjen ja ketojen sekä ympäristötaiteellisten kivisommitelmien ääreen.

Suomiehessä Rudus hoitaa luontoa yhteistyössä Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry:n Ketosirkka-hankkeiden kanssa. Käytännön luonnonhoitotyötä tekee joukko pitkäaikaistyöttömiä ja opiskelijoita.

Pääskyille pesätörmä

LUMO-ohjelma on iskostunut osaksi Ruduksen toimintakulttuuria. Luonnon monimuotoisuutta tarkastellaan kaikissa hankkeissa jo suunnitteluvaiheessa.

– Ruduksen edellinen toimitusjohtaja Lauri Kivekäs puhui voimakkaasti LUMO-ohjelman puolesta ja myötävaikutti sen käynnistymiseen vuonna 2012. Ilman johdon sitoutumista tämä ei onnistuisi, liiketoimintajohtaja Mikko Vasama sanoo.

Vasaman mukaan LUMO tuottaa paljon myönteisiä asioita, joita ei voi mitata pelkästään rahassa. Vastuullinen toiminta herättää luottamusta ja auttaa neuvotteluissa ja yhteistyössä viranomaisten, järjestöjen ja kansalaisten kanssa.

Ohjelma avaa myös henkilöstölle uuden näkökulman – se tuottaa työniloa. Esimerkiksi Oulun Korvenkylän tuotantoalueella työntekijät ideoivat törmäpääskyille pesintää varten keinotörmän.

– Törmäpääskyt tekivät aiemmin pesänsä sorakasoihin, mistä joh-tuen tuotteiden myynti piti useasti keskeyttää. Nyt pääskyt kaivavat pesäkolon lähelle rakennettuun keinotörmään. Pesivien parien määrä on jopa lisääntynyt, mikä johtunee viereisestä hyönteisiä kuhisevasta lammikosta, Vasama kertoo.

Kasvit hotelliin asumaan

Ekosysteemihotellit ovat yksi keino säilyttää luontoa. Ajatuksena on, että työmailta siirretään harvinaisia ja uhanalaisia kasveja ekosysteemeineen hotelliin, josta ne aikanaan siirretään alkuperäiselle paikalleen.

Ensimmäinen ekosysteemihotelli perustettiin syksyllä 2014 Raaseporiin, jossa Valtatie 25:n levennys jätti alleen arvokkaita harjulajiston esiintymiä. Hankkeessa siirrettiin parikymmentä mätästä Ruduksen soranottoalueen reunaliuskoille tehdyille tasanteille.

– Hanke on sujunut hyvin. Kasvit viihtyvät uusilla kasvupaikoilla, mutta ne ovat vallanneet takaisin myös entisiä kasvupaikkojaan. Esimerkiksi uhanalainen hietaneilikka kasvaa aiempaa laajemmalla alueella, Ojalehto sanoo.

Ekosysteemihotellia on sovellettu onnistuneesti myös Kouvolan Keltakankaalla. Siellä siirrettiin kasvillisuutta tietyömaan alta Ruduksen vanhalle Vehkjärven soranottoalueelle.

Ruduksen liiketoimintajohtaja Mikko Vasama (vas.) ja ympäristöinsinööri Ilkka Ojalehto. Kuva Aleksi Palmqvist.

Saatat myös pitää