Micropoliksen toimitusjohtaja Leena Vuotoveden takana oleva taulu on Miriam Pertegaton teos Elk and I, jonka taiteilija maalasi Iin KulttuuriKauppila-taiteilijaresidenssissä. Kuva Juha-Pekka Honkanen.
Kestävä kehitys

Merkittävä päästövähentäjä kutsuu IlmastoAreenalle

Pohjois-Pohjanmaalla sijaitseva Iin kunta järjestää koko Suomen yhteisen IlmastoAreenan syksyllä 2019. Tapahtumassa kohtaavat niin kansalaiset, yrityspäättäjät, poliitikot kuin tieteen ja taiteen tekijät.  

Teksti Juha-Pekka Honkanen

Ei ole sattumaa, että IlmastoAreenan koollekutsuja on juuri Ii. Kunta vastaanotti vuonna 2017 Euroopan komission palkinnon vuoden parhaasta ilmastotyöstä. Ii on myös ollut maan suurin päästövähentäjä Suomen ympäristökeskuksen seurannassa jo usean vuoden ajan.

–  Jos Iin kaltainen pieni kunta Pohjois-Pohjanmaalla voi tavoitella realistisesti hiilineutraaliutta, kuka tahansa muukin voi, kehittämisyhtiö Micropoliksen toimitusjohtaja Leena Vuotovesi kannustaa. 

Elokuun 23.-24. päivä järjestettävä tapahtuma on kunnan kokoon nähden valtavan suuri ponnistus. Mukaan ovat muutamaa viikkoa tilaisuuden julkistamisen jälkeen sitoutuneet muun muassa Esko Valtaoja, ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka, Greenpeacen maajohtaja Sini Harkki ja MTK:n johtaja Antti Sahi sekä Madventures-kaksikko Riku Rantala ja Tuomas Milonoff.

–  Suomesta puuttuu se tila, jossa tehdään yhteisesti ilmastopolitiikkaa. IlmastoAreenassa saa syyttää, unelmoida tai vaikka kieltää koko ilmastonmuutoksen. Tarvitaan aitoa keskustelua ja toistemme haastamista, sillä vain se johtaa tekoihin.

Päästöt alas älyliikenteellä

Pieni kunta voi hyvin olla edelläkävijä, jolta suuret kaupungit, koko maa tai globaalit yhteisöt voivat ottaa mallia. IlmastoAreena järjestetään, sillä kokemusten jakamisen aika on tullut.

Ii aloitti vuonna 2012 määrätietoisen työn, jonka tavoite on kunnan hiilidioksidipäästöjen leikkaaminen 80 prosentilla vuoden 2020 loppuun mennessä. Päästöt ovat tähän mennessä puolittuneet, mutta Vuotovesi myöntää, että loppukiristä tulee vaikea. Käytännössä jäljellä olevat päästöt tulevat tieliikenteestä. Kuntakeskuksen läpi kulkee nelostie, jonka kautta kulkee 15 000 autoa vuorokaudessa, mikä tekee sijainnista vetovoimatekijän alueen nykyisille ja tuleville yrityksille. Kunta kaavoittaa parhaillaan uutta kaupan keskittymää nelostien varrelle.

–  Liikenne on meille tärkeä voimavara. Siinä on paljon mahdollisuuksia palveluiden kehittämiseen. Tavoittelemme älykästä digialustaa, joka kokoaisi kaiken yksityisen ja julkisen liikenteen.

Rinnalle akkuteknologiaa

Kunnassa tuotetaan sähköä uusiutuvilla energianlähteillä 10 kertaa enemmän kuin sähköä käytetään.Tukijalka on yli satavuotiaassa vesivoimassa, jonka rinnalle on noussut poikkeuksellisen runsaasti tuulivoimaa. Energiatuotannon ohessa Iissä
selvitetään energian varastointia akkuteknologian kehittyessä.

Tuulimyllyjä Iissä on reilut 50 kappaletta, rakenteilla viisi ja rakennusluvituksessa 30 myllyä. Lisäksi kaavoitusprosessissa on 60 tuulivoimalaa. Muita suunnitelmia on lähes 100 voimalan rakentamiseksi. Vuotoveden mukaan kunnassa on poikkeuksellisenkin myönteinen ilmapiiri tuulivoimaa kohtaan. Se on saavutettu kuntalaisia kuuntelemalla.

–  Meillä maanomistajat päättävät tuulivoiman hankinnasta. Edellytyksemme tuulivoimayhtiöille on, että he kohtaavat asukkaat ja antavat mahdollisuuden vaikuttaa.

Uutinen Euroopan parhaasta ilmastotyöstä sitoi viimeistään myös kuntalaiset ilmastotyöhön. Palkinnon jälkeen kunnan puhelimet alkoivat soimaan taajaan iiläisten kysyessä miten he voivat olla mukana.

–  Tämä ei ole jotain ylhäältä annettua, vaan iiläinen tapa olla ja elää.

Iissä myös yritykset ovat aktiivisesti mukana ilmastohankkeissa. Aloite kunnalle ravinnekierrätyksen ekosysteemistä laboratorioineen on tullut yrityskentästä. Ii myös tukee yritysten ilmastotyötä: työn alla on muun muassa uuden kiertotalousklusterin synnyttäminen vesiekologian ympärille.

 

Taloudellista ilmastotyötä
  • Kunta on saavuttanut ilmastotyöllä noin 600 000 euron vuosittaiset säästöt vuoden 2010 tasosta.
  • Tuulivoiman verotuotot kunnalle ovat noin 1,2 miljoonaa vuodessa. 
  • Työllistää 80 henkilötyövuotta, ja sen verovaikutus on 400 000 euroa.
  • Kunnan sähköautot säästävät kilometrikorvauksiin verrattuna 50 000 euroa vuodessa.

You Might Also Like