Metsä Groupin biotuotetehdas Äänekoskella on metsäteollisuuden historian laajin investointihanke Suomessa ja pohjoisen pallonpuoliskon suurin puuta jalostava laitos. Kuva Metsä Group.
Kestävä kehitys

Megaluokan biotuotetehdas on vasta alkusoittoa

Äänekoskella on rautainen tavoite; kaupunki aikoo kasvaa maailman johtavaksi biotalouskeskittymäksi. Tuulta purjeisiin antaa keväällä alkanut Plänet B -hanke.

Teksti Tuomas I. Lehtonen

Äänekosken elinvoimajohtaja Sari Åkerlund on innoissaan. Parina viime vuonna vajaan 20 000 asukkaan kaupungin elinvoimaisuus on kohentunut vauhdilla. Nyt kaupungissa on päätetty, että tuuli on myötäinen myös jatkossa.

– Käynnistimme keväällä Plänet B -hankkeen, jonka merkittävänä tavoitteena on rakentaa Äänekoskesta maailman johtava biotalouskeskittymä. Aiomme luoda alueelle erityisesti uusia bio- ja kiertotalouden mahdollisuuksia. Tällä vastaamme myös hallituksen biotalousstrategiaan, Åkerlund kertoo.

Ensikuulemalta Äänekosken tavoite kuulostaa yltiöpäiseltä. Kun tilanteeseen tutustuu tarkemmin, tavoitteen saavuttaminen ei tunnukaan enää niin utopistiselta. Biotalouden kehityksen keskeinen veturi on Metsä Groupin uusi biotuotetehdas, joka on tänä kesänä saavuttanut täyden 1,3 miljoonan sellutonnin tuotantokapasiteettinsa.

Energia-ja ympäristötehokas tehdas tuottaa sähköä 1,8 terawattituntia vuodessa, mikä vastaa 2,5 prosenttia koko Suomen sähköntuotannosta. Lisäksi tehdas tuottaa paljon muita biotuotteita, kuten mäntyöljyä, tärpättiä, tuotekaasua, rikkihappoa ja biokaasua.

 

Tehdas tuottaa vuosittain 2,5 prosenttia koko Suomen sähköntuotannosta.

 

 

 

Äänekoskella on jo tusina teollista yritystä, jotka hyödyntävät raaka-aineenaan puuta tai tuotannon sivuvirroista saatavaa energiaa. Tällaisia ovat esimerkiksi Kurikka Timber ja CP Kelco. Ensiksi mainittu on yksi Euroopan suurimmista mekaanisen puunjalostuksen jatkojalostajista ja jälkimmäinen maailman suurin karboksimetyyliselluloosan (CMC) valmistaja. CMC:tä käytetään esimerkiksi hammastahnan sidosaineena. Huomiotta ei kannata jättää, että kaikki Aura-juusto valmistetaan Äänekoskella. Åkerlund laskee biotaloussektorin yritykseksi myös traktorivalmistaja Valtran, jonka tuotteita hyödynnetään myös biotaloudessa.

Toimiva infrastruktuuri

Plänet B:n tarkoituksena on houkutella kaupunkiin uusia yrityksiä, jotka voisivat hyödyntää liiketoiminnassaan biotalouden materiaalivirtoja, kehittää ympäristöystävällistä teknologiaa sekä edistää alueen maa-, metsä- ja vesi-taloutta. Kaupungin ja yritysten kehittyessä myös logistiikan, kunnossapidon sekä asiantuntija- ja matkailupalveluiden tarve kasvaa. Plänet B:hen onkin osoittanut kiinnostuksensa jo yli 80 yritystä.

–Infrastruktuurinsa ja keskeisen sijaintinsa puolesta Äänekoski sopii tällaiseen hankkeeseen erinomaisesti. Maan tavaraliikenteen selkäranka, Nelostie, kulkee aivan kaupungin vieressä ja lentokentälle on vain 20 minuutin matka.

Liikenteen solmukohta

Keskeinen sijainti on vaikuttanut myös siihen, että Äänekosken Hirvaskankaalle on rakentumassa huolinta- ja logistiikkakeskus. Hirvaskangas on jo nyt merkittävä liikenteen solmukohta, mutta sen merkitys tulee kasvamaan entisestään Äänekosken biotalouskeskittymän kehittyessä. Suunnitteilla oleva logistiikka- ja huolintakeskus on lähtenyt liikkeelle alan yritysten omasta aloitteesta ja kiinnostuksesta.

– Sijoittuminen Äänekoskelle kiinnostaa. Tällä hetkellä yritystontteja on kaavoitettu esimerkiksi Nelostien ja biotuotetehtaan läheisyyteen. On ilahduttavaa, että yritykset ovat itsekin huomanneet tässä mahdollisuuden liittyä osaksi merkittävän biotalouskeskittymän arvoketjua, Åkerlund kiittelee.

 

Sijaintinsa vuoksi Äänekoski on merkittävä liikenteen solmukohta. Kuva Äänekoski.

 

 

Saatat myös pitää