Kestävä kehitys

Lahti luo kiertotalouden kasvua

KIERTOTALOUS. Jätteiden kierrätyksessä kunnostautunut Lahden talousalue tekee vahvaa tutkimus- ja innovaatiotyötä kiertotalouden kehittämiseksi. Tulevaisuudessa alueen yrityksiltä voidaan odottaa kansainvälisiä läpimurtoja.

Teksti Tuomas Lehtonen

Lappeenrannan teknillisen yliopiston kestävyystieteen professorin Helena Kahiluodon mukaan kiertotaloudessa on kyse siitä, että materiaalista tai tuotteesta pyritään saamaan mahdollisimman paljon hyötyä – siis hyödyntämään mahdollisimman pitkään, moneen kertaan ja useiden käyttäjien kanssa jakaen.

Kiertotalous linkittyy vahvasti kansalaisten ostopäätöksiin ja kierrätystottumuksiin. Sen kehittämisessä kaivataan kuitenkin myös päättäjien, kuntaorganisaatioiden, tutkijoiden ja uusia ratkaisuja innovoivien yritysten panosta.

Odotettavissa uusia innovaatioita

Kiertotalouteen liittyvässä tutkimus- ja tuotekehitystoiminnassa pyritään luomaan keinoja materiaalien kierron tehostamiseksi. Tämä voi tapahtua esimerkiksi korvaamalla jätevesiin joutuvia, puhdistamolietteen palautusta peltoon hankaloittavia materiaaleja (kuten muoveja ja keinokuituja) ekologisemmilla materiaaleilla, kehittämällä jätejärjestelmää niin, etteivät riskiaineet joudu turvallisesti kierrätettävien materiaalien joukkoon tai erottelemalla hankalasti kierrätettäviä yhdisteitä uusiin käyttötarkoituksiin.

Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT), Lahden kaupunki, Lahden Seudun Kehitys Oy (Ladec), Lahden ammattikorkeakoulu (LAMK) ja alueen yritykset tekevät tiivistä yhteistyötä kiertotaloudessa. Innovaatioita on tulossa sekä vientirintamalla että kaupunkilaisten osallistamisessa.

Kahiluoto nostaa esiin muutaman esimerkin Lahdessa jo käytössä olevista toimenpiteistä.

– Kaupungin kaduilta ja katoilta kertyvien hulevesien ja klosettilietteen annetaan yleensä sekoittua, jolloin hulevedet lisäävät puhdistamolle joutuvan veden määrää.

Huleveden sisältämät raskasmetallit ja muut epäpuhtaudet haittaavat lietteessä olevien ravinteiden palautusta peltoon. Nyt Lahdessa aletaan imeyttää hulevesiä erilleen biohiileen, jolloin puhdistamon kapasiteetti riittää paremmin ja ravinteet voidaan saattaa arvokkaampaan käyttöön.

Toinen Kahiluodon esimerkki koskee järviin joutuneiden asumajäte- ja lannoiteravinteiden ottamista uuteen kiertoon.

– Liiat ravinteet rehevöittävät järviä, pienentävät arvokalasaaliita ja parantavat roskakalaksi kutsutun särjen elinolosuhteita. Kun särkikantaa on alettu vähentää ruoaksi kalastamalla, ravinteita on alkanut palautua kiertoon ja järven ekosysteemi on tervehtynyt.

Biojätteestä polttoaineeksi

Hyvä esimerkki yritysten innovatiivisuudesta on Lahti Aquan LABIO Oy. Yritys tuottaa biojätteen ja puhdistamolietteen käsittelypalveluita teollisuudelle, jätehuollon operaattoreille sekä yhdyskunnille.

LABIO ottaa vuosittain vastaan noin 80 000 tonnia biojätettä ja jäteveden puhdistamolietettä, joista setuottaa 8 miljoonaa kuutiota raakabiokaasua ja 20 000 tonnia kompostituotteita.

– Me toimitamme tuottamamme kaasun Gasumille, joka välittää sitä omille asiakkailleen liikenteen polttoaineeksi ja kierrätyskaasuna energiantuotantoon, LABIOn toimitusjohtaja Ari Savolainen kertoo.

Maanviljelyn lannoitteiksi ja mullan raaka-aineiksi soveltuvia kompostituotteita yritys on valmistanut vuodesta 2005 lähtien, mutta biokaasun valmistus aloitettiin vasta vuonna 2014. Silloin LABIOlle valmistui Suomen suurin kuivamädätyslaitos.

Savolaisen mukaan LABIOlle saapuvasta raaka-aineesta osa johdetaan suoraan kompostointiin ja osa biokaasutuotantoon. Biokaasua tuotetaan kuivamädätystekniikalla, jolloin jätteeseen ei lisätä vettä. Tämä vähentää tuotantokustannuksia ja minimoi syntyvän jäteveden määrän. Ylijäävä mädäte kiertää takaisin kompostointiprosessiin.

– Pystymme hyödyntämään 98 prosenttia yhdistetyn kaasutus- ja kompostointiprosessin raaka-aineesta ja lopputuotteet päätyvät 100-prosenttisesti hyötykäyttöön. Kompostoinnissa syntyvällä lämpöenergialla lämmitetään biokaasulaitosta. Yhdistetyn tuotannon ansiosta laitoksen käyttövarmuus paranee ja hiilidioksidipäästöt pienenevät.

Jaa artikkeli:Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on Google+Share on LinkedInEmail this to someone

Saatat myös pitää