Jätteenpoltosta syntyvästä pohjakuonasta jalostettu materiaali palautuu pihakivien muodossa käyttöön. Kuva Mirkku Merimaa.
Kestävä kehitys

Jätteestä raaka-aineeksi

Pirkanmaalla syntynyt yhdyskuntajäte haudattiin vielä pari vuotta sitten kaatopaikalle. Nykyään jätteestä tehdään kaukolämpöä ja sähköä sekä uutta raaka-ainetta monille teollisuudenaloille.

Teksti Tuomas Lehtonen

Pirkanmaan jätehuolto otti viime vuonna harppauksen yhdyskuntajätteen käsittelyssä. 160 000 tonnia vuosittain syntyvää yhdyskuntajätettä ei päädy enää kaatopaikalle vaan Tammervoiman uuden jätteenpolttolaitoksen uuniin.

Pirkanmaan Jätehuollon erityis­asiantuntija Elina Tiiran mukaan vähäpäästöisessä polttoprosessis­sa tuotetaan energiaa. Poltosta syn­tyvästä pohjakuonasta jalostetaan teollisuuden raaka­-aineita.

– Pohjakuonaa syntyy 20–25 prosenttia jätteen painosta. Siitä noin 85 prosenttia on keinokiviainesta, jolla voidaan korvata hiekkaa ja soraa. Loppuosa pohjakuonasta on rautametalleja ja arvometalleja, kuten alumiinia ja kuparia.

Käsittely mobiilikalustolla

Pohjakuona varastoidaan ja käsitel­lään polttolaitoksen vieressä sijait­sevassa Tarastenjärven jätteenkä­sittelykeskuksessa. Vuoden aika­na syntynyt materiaali jatkojalos­tetaan kesäkaudella paikalle tuota­valla mobiilikalustolla. Jalostus on ulkoistettu Suomen Erityisjätteelle.

Suomen Erityisjätteen liiketoimintajohtajan Riina Rantsin mukaan yritys käyttää edistyksellistä ballistiseen erotteluun perustuvaa ADR-kuvaerotustekniikkaa.

Pohja­kuonasta poistetaan rautametallit ja raekooltaan pienimmät mineraa­liainespartikkelit. Tämän jälkeen ar­vometallien erottelu on tehokkaampaa kuin tavanomaisilla kuivaerot­telutekniikoilla käsiteltäessä.

Jalostuksessa käytetään hollanti­laisen Inashcon laitteistoa, joka so­veltuu erityisesti arinapolttolaitos­ten tuottaman pohjakuonan käsit­telyyn. Laitteisto kuljetaan käsitte­lypaikalle osissa. Koottuna se tar­vitsee noin 40 x 60 metrin alueen.

– Menetelmä on tehokkain kui­vaerotteluun perustuva jatkojalos­tustapa. Sen avulla pohjakuonassa olevat arvometallit saadaan tehok­kaasti talteen. Pohjakuonaa ei tar­vitse ikäännyttää, eikä prosessissa tarvitse käyttää nesteitä. Näin ei synny lietteitä eikä jätevesiä.

Suomen Erityisjäte käsittelee Pir­kanmaalla reilut 20 000 tonnia poh­jakuonaa vuodessa. Samalla mobii­lilaitteistolla käsitellään myös Vaa­sassa ja Ruotsin Bodenissa sijaitse­vien polttolaitosten pohjakuonat. Vuosittainen kokonaiskäsittely­ määrä on noin 75 000 tonnia.

Täysin hyödynnettävissä

Jätteen polttoprosessista synty­vä pohjakuona voidaan hyödyntää kokonaisuudessaan uusien tuottei­den ja materiaalien raaka­aineena. Rautametallit menevät kotimaisille metallin kierrättäjille. Arvometallit puolestaan laivataan Hollantiin jat­koerotteluun. CE­-merkittyä keinokiviainesta voidaan hyödyntää betoni­teollisuudessa ja infrarakentamises­sa. Pohjakuonan käyttö tierakenta­misessa vaatii ympäristöluvan, mut­ta jatkossa tilanne helpottunee kan­sallisen asetusmuutoksen myötä.

– Suomen Erityisjäte huolehtii ar­vometallien siirtoluvat Hollantiin ja vastaa keinokiviaineksen myyn­nistä. Me vastaamme kuljetuksista. Erityisjätteellä on ollut myös tärkeä rooli kierrätysprosessimme kehittä­misessä. Siitä iso kiitos, Tiira sanoo.

Lujabetonin tehtaalla hyödynne­tään vuosittain noin 1500 tonnin eli 40 rekka­autollisen verran Pirkan­maalla jalostettua keinokiviainesta. Lujabetonin tehdaspäällikkö Tuomas Vähä-Jaakkolan mukaan ma­teriaalista valmistetaan monikäyt­töisiä Luja­moduleja, joista raken­netaan siirreltäviä seinärakentei­ta. Kiinnitystavaltaan legopalikoi­ta muistuttavista moduleista teh­dään esimerkiksi haketuslooseja ja varastoja jätelaitoksille.

– Puolet modulien raaka­aineesta on pohjakuonasta saatavaa keinoki­viainesta. Massaan käytettävää se­menttimäärää ei tarvitse lisätä, jo­ten ympäristökuorma ei lisäänny. Aines toimii prosessissakin hyvin, Vähä­-Jaakkola kiittelee.

Keinokiviainesten käytössä on pelkkiä plussia: luonnonvaroja sääs­tyy, materiaalin käyttö on edullista ja toimitusvarmuuskin huippuluok­kaa. Lujabetonilla suunnitellaankin pohjakuonan käyttöönottoa myös muiden tuotteiden valmistuksessa.

Jätteen hyötykäyttö
  • Jätteen poltto tuottaa kaukolämpöä ja sähköä.
  • Yhdyskuntajätteen polttoprosessissa jää jäljelle pohjakuonaa, joka käsitellään uusioraaka-aineeksi.
  • Materiaali uusiokäytetään, mikä vähentää kokonaisympäristövaikutuksia ja säästää luonnonvaroja.

 

Saatat myös pitää