Käyttäjälähtöinen ympäristö ei synny vain yhdestä kynästä

Käyttäjälähtöinen ympäristö ei synny vain yhdestä kynästä

Uudenlaiset yhteistyömallit ovat arkkitehti Anni Myllymäen, Business Development Manager Meiju Granholmin, arkkitehti Pirkko Kukkuraisen ja sisustusarkkitehti Ilona Törmikosken alaa.

Käyttäjälähtöinen ympäristö ei synny vain yhdestä kynästä

Lukkaroinen Arkkitehdit haluaa kaataa suunnittelun raja-aitoja ja löytää uudenlaisia yhteistyön malleja avoimen tiedonjaon pohjalta. Myös tilojen käyttäjät osallistetaan suunnitteluun.

Teksti Pekka Säilä  Kuva Juha Arvid Helminen

Yli 40 vuotta toiminut Lukkaroinen Arkkitehdit on kasvanut Pekka Lukkaroisen perustamasta yrityksestä 75 monialaosaajan suunnittelutoimistoksi, jolla on toimipisteet sekä Oulussa että Helsingissä. Yksi syy kasvulle on ollut vahva osaaminen julkisten kohteiden suunnittelussa.

Tällä hetkellä Lukkaroinen Arkkitehdit on mukana Helsingissä sijaitsevan Laakson yhteissairaalan suunnittelussa kolmen muun toimiston kanssa. Espoon puolelle on suunnitteilla Jorvin sairaalan uusi osastorakennus. Oulussa ollaan uudistamassa yliopistollista sairaalaa. Projekteihin osallistuu myös kaksi muuta suunnittelutoimistoa.

Koulurakentamisessa Lukkaroinen Arkkitehdit on mukana Keravanjoen yhtenäiskoulun suunnittelussa sekä Suomen kaikkien aikojen suurimmassa yksityisten ja julkisten toimitilojen yhteishankkeessa, jossa Espooseen luodaan uusia oppimisympäristöjä yhteensä viiden koulun ja kolmen päiväkodin voimin.

– Yhteistoimintamallit ovat meille luonteva tapa toimia. Haluamme aktiivisesti kaataa raja-aitoja eri toimijoiden kesken, jakaa avoimesti tietoa ja luoda sen pohjalta erilaisia yhteistyön tapoja. Näin saamme tuotua myös oman vahvan näkemyksemme ja lisäarvon eri hankkeisiin, sanoo Lukkaroinen Arkkitehdit Oy:n liiketoiminnan kehityksestä vastaava Meiju Granholm.

JOKAISELLE rakennukselle kehitetään oma vahva idea ja identiteetti. 

Käyttäjät mukaan ideointiin

Lukkaroisella kaikki suunnittelutyö pohjautuu luovaan ajatteluun, jossa jokaiselle rakennukselle kehitetään oma vahva idea ja identiteetti.

– Tärkeitä näkökohtia ovat tilan ymmärtäminen ja kokemuksellisuus. Pyrimme huomioimaan käyttäjien tarpeita jo suunnittelun alussa ja kehittämään heidän kanssaan uudenlaisia tilaratkaisuja muuttuviin tarpeisiin. Lisäksi osallistamme heitä käyttöympäristön suunnitteluun erilaisilla virtuaalimalleilla. Tämä on ollut yksi yrityksemme kantavista arvoista jo aivan alusta asti, josta on tullut kiitosta myös asiakkailta, kertoo Lukkaroisen design manager ja arkkitehti Petri Pettersson.

Hyvä esimerkki tällaisesta käyttäjien osallistamisesta on Kuopioon rakennettava Taidelukio Lumit, josta rakentuu 600 oppilaan luovien alojen erityisoppilaitos. Arkkitehtuurikilpailun voittaneessa suunnitelmassa tilaratkaisut on jaettu vyöhykkeellisesti – avoimet ryhmätyöskentelyä painottavat oppimisympäristöt ovat aulan vieressä ja työrauhaa vaativat tilat kerroksen ulkoreunoilla. Taidelukio sijoittuu Kuopion Musiikkikeskuksen vierelle merkittävään kulttuuriympäristöön.

Sairaala- ja hoitotilaympäristöihin yritys on suunnitellut asiakkaiden toiveiden perusteella erityisiä solumalleja. Ajatuksena on, että henkilökunta pystyy liikkumaan ja sijoittumaan tiloissa mahdollisimman vaivattomasti, samalla kun asiakkaat ohjataan odotustiloihin, joista on tehty kokemuksellisesti rauhoittavia ympäristöjä.

– Hoito- ja toimenpidehuoneiden taakse voidaan sijoittaa erityisiä henkilökunnan tukikohtia, joiden kautta he voivat esimerkiksi konsultoida toisiaan tai hakea välineitä ja tarvikkeita. Solut mahdollistavat myös monihuonetyöskentelyn, jossa lääkäreillä voi olla hoidossa yhtä aikaa useita potilaita, kertoo tiimipäällikkönä toimiva arkkitehti Merja Pesonen.

Avoin työkulttuuri palkitsee

Rakennussuunnittelun ohella myös sisustussuunnittelu ja maankäytön suunnittelu ovat Lukkaroinen Arkkitehtien vahvoja osaamisalueita. Julkisten hankkeiden ohella toimisto palvelee myös yksityisiä tilaajia.

Henkilökunta koostuu sekä monen ikäisistä että monen eri alan osaajista. Paljon alan hiljaista tietoa omaavien konkareiden vastapainona on nuoria ja innovatiivisia suunnittelijoita. Avainhenkilöstöä myös sitoutetaan omistusosuuksilla.

– Uskon, että yksi merkittävä tekijä kasvussa on ollut hyvä työilmapiiri. Toimistossamme on ollut erittäin pieni vaihtuvuus, ja hyvään maineeseen perustuen meidän on ollut suhteellisen helppo rekrytoida osaavia suunnittelijoita. Monipuolisella osaajajoukolla aiomme jatkossakin olla mukana luomassa kaunista, laadukasta sekä kestävää elinympäristöä nykyisille ja tuleville sukupolville, Granholm lupaa.