Kaupan päästöt kohti nollaa

Kaupan päästöt kohti nollaa

logggg

Kaupan päästöt kohti nollaa

Teksti Timo Hämäläinen  Kuvat Harri Nurminen

Tuotteiden ja tilojen jäähdyttämisestä syntyy ruokakaupoissa paljon kierrätettävää lämpöä. Ensimmäinen energiankierrätysjärjestelmä asennettiin K-Citymarket Tiiriöön Hämeenlinnaan.

Granlundin ja K-ryhmän yhdessä kehittämä energiankierrätysjärjestelmä pienentää kauppojen lämmönkulutusta jopa 95 prosenttia. Samalla lämmityksen hiilidioksidipäästöt lähenevät nollaa.

Tällainen energiankierrätysjärjestelmä on asennettu jo kolmeentoista Keskon kiinteistöön. Ne ovat toimineet heti suunnitelmien mukaisesti, kertoo teknologiajohtaja Tuomo Niemelä Granlund Oy:stä.

Niemelän mukaan uusi kierrätysjärjestelmä voi pienentää kiinteistön lämmönkulutusta 70–98 prosenttia. Usein ostolämpö tuotetaan osittain fossiilisilla polttoaineilla, joten energiantarpeen pienennys leikkaa samalla hiilidioksidipäästöt lähes olemattomiin.

Energiaa säästyy rutkasti, sillä elintarvikekaupoissa syntyy paljon hukkalämpöä varsinkin tuotteiden mutta myös toimisto- ja teknisten tilojen jäähdyttämisestä. Toisaalta kylmäkalusteiden lähettyvillä myymälätilaa pitää ympärivuotisesti myös lämmittää.

– Esimerkiksi K-Citymarketeissa vuotuista lämmönkulutusta saadaan energiankierrätysjärjestelmän avulla pienennettyä noin 1000 MWh, K-Supermarketeissa 200–500 MWh, Niemelä laskee.

Kierrätykseen sopivan hukkalämmön määrä kaupoissa on jopa lisääntymässä. Tämä on seuraus EU:n asetuksesta, jonka mukaan kylmälaitteissa nykyisin käytettävät kylmäaineet pitää asteittain korvata ympäristöystävällisimmillä vaihtoehdoilla.

Vaikka kierrätysjärjestelmään kuuluvat lämpöpumput käyttävät sähköä, pienenee kiinteistön sähköntarvekin hankkeiden seurauksena noin 5–15 prosenttia kiinteistöstä ja siellä tehtävistä toimenpiteistä riippuen.

Optimoitu kokonaisuus

Energiankierrätysjärjestelmään kuuluvat lämmön talteenottojärjestelmät ja lämpöpumput ovat kiinteistöissä tuttua tekniikkaa. Granlundin ja K-ryhmän kehittämässä järjestelmässä uutta on tapa, jolla kokonaisuus on rakennettu ja sen toimivuus varmistettu.

– Yksittäisten osasten optimoinnin sijasta olemme optimoineet kokonaisuuden. Järjestelmät rakennetaan valmiiksi tehtaalla ja toimitetaan kohteeseen valmiiksi esiasennettuina moduuleina.

Työmaalla tehdään lähinnä enää yksinkertaisia putkisto- ja sähköasennuksia, mikä vähentää virhemahdollisuuksia. Asentaminen vie tyypillisesti vain muutaman päivän.

Lämpöenergiaa otetaan talteen kaikista mahdollisista lähteistä, kuten kylmäkalusteiden ja tilojen jäähdytyslaitteiden lauhdelämmöstä sekä poistoilmasta.

– Energiankierrätysjärjestelmä eri tekniikkakomponentteineen suunnitellaan ja räätälöidään kohteittain. Esimerkiksi lämmön talteenotto poistoilmasta voidaan jättää pois, mikäli se ei ole kokonaisuuden kannalta taloudellisin ratkaisu.

Talteen otettu lämpö varastoidaan lämminvesivaraajiin. Niiltä lämpöä jaellaan ilmastointikoneille, patteriverkostoon ja käyttövettä lämmittäville lämmönvaihtimille.

Lämmön talteenotossa on perinteisesti käytetty lämpöpumppuja, jotka on tarkoitettu jäähdytykseen. Granlundin energiankierrätysjärjestelmässä lämpöpumput on sitä vastoin suunniteltu lämmityskäyttöön. Niillä voidaan kuitenkin tuottaa myös kylmää.

– Käyttämillämme lämpöpumpuilla saadaan tuotettua kiinteistöihin lämpöä huomattavasti paremmalla kokonaishyötysuhteella kuin jäähdytykseen tarkoitetuilla lämpöpumpuilla, Niemelä sanoo.

Energiankierrätysjärjestelmän toimintaa ohjaa ja optimoi automaatiojärjestelmä. Niemelän mukaan se on vaatinut huomattavan paljon kehitystyötä.

– Myös asennuksen tekevällä urakoitsijalla pitää olla hyvä ymmärrys automaatiojärjestelmistä, jotta kokonaisuus saadaan toimimaan mahdollisimman tehokkaasti.

Asennuksen jälkeen urakoitsija ja Granlund seuraavat ja optimoivat järjestelmän toimintaa.

– Seurannasta saadut tulokset raportoidaan kiinteistön omistajalle. Tulosten perusteella annamme tarvittaessa ehdotuksia järjestelmän kehittämiseksi, Niemelä sanoo.

Säästöjä ja kestävyyttä

  • Granlund ja K-ryhmä ovat kehittäneet yhdessä uudenlaisen energiankierrätysjärjestelmän.
  • Uusi järjestelmä voi pienentää kiinteistön lämmön-kulutusta jopa 70-98 prosenttia.
  • K-ryhmän osalta tämä tarkoittaa lähes 8 miljoonan euron säästöä energia-laskuissa vuosittain.

Tuomo Niemelä ja Jari Pihlajamaa kertovat, että järjestelmä mahdollistaa K-ryhmälle loikan lähes hiilineutraaleihin kiinteistöihin.

Heti näkyviä tuloksia

Kesko on asettanut sekä itselleen että toimitusketjuilleen kunnianhimoiset tavoitteet energiankulutuksen ja päästöjen pienentämiseen. Se on Luonnonvarakeskuksen kanssa rakentanut mallin, jonka avulla ruokakaupasta voi tehdä hiilineutraalin. Kesko on jo kuudetta kertaa maailman vastuullisin ruokakauppa Global 100 -listalla.

– Meillä on yli 80 isoa K-Citymarkettia ja noin 250 K-Supermarkettia. Niiden energiatehokkuuden parantamisella ja päästöjen pienentämisellä on kansallisestikin iso merkitys. Konseptin avulla saamme tehtyä valtavan hypyn lähes hiilineutraaleihin kiinteistöihin, kertoo talotekniikkapäällikkö Jari Pihlajamaa K-ryhmästä.

Suunnitelmissa on asennuttaa energiankierrätysjärjestelmä ensivaiheessa 74 K-Citymarkettiin, 134 K-Supermarkettiin ja 15 Kespro-noutotukkuun. Kokonaisuus pienentää valmistuessaan Keskon hiilidioksidipäästöjä 20 400 tonnia vuodessa. Se vastaa noin 6 800 asukkaan kunnan vuosittaisia hiilidioksidipäästöjä. Energialaskuun kertyy säästöä lähes 8 miljoonaa euroa vuodessa.

Pihlajamaan mukaan järjestelmät ovat lähteneet poikkeuksetta toimimaan heti, kun ne on käynnistetty. Vaikka tavoitteet asetettiin jo alun perin korkealle, ovat tulokset ylittäneet odotukset.

– Takaisinmaksuajat jäävät lyhyiksi. Laskennalliset tuotot ovat toteutuneet muutaman prosentin tarkkuudella. Niin sen pitää ollakin, kun investoinnit ovat suuria, pitää myös tulosten olla varmoja.

Pihlajamaan mukaan onnistuneen konseptin takuuna ovat alan huippuammattilaiset, jotka suunnittelevat, valmistavat, esiasentavat ja koekäyttävät laitteiston tehtaalla. Asennuksen jälkeen he tarkistavat, että kokonaisuus toimii kuten pitää. He myös huoltavat järjestelmän.

Hiilineutraaliuspyrkimykseen liittyen K-ryhmä on asennuttanut myös aurinkopaneelijärjestelmiä varsinkin K-Citymarketien katoille. Asennukset on ajoitettu esimerkiksi peruskorjausten tai energiajärjestelmän uusimisen yhteyteen.

Kierrätystä muuallekin

Granlundin energiankierrätysjärjestelmä on skaalattavissa monen kokoisiin kohteisiin. Järjestelmiä on asennettu päivittäistavarakauppojen lisäksi eri toimialoja edustaviin kiinteistöihin, kuten teollisuuslaitoksiin ja toimistorakennuksiin. Suunnitelmissa on asentaa järjestelmiä myös kauppakeskuksiin.

Kauppakeskuksissa ja suurissa teollisuuslaitoksissa energiansäästömahdollisuus kohoaa jopa useisiin tuhansiin megawattitunteihin vuodessa.

Toimistorakennuksissa voidaan kierrätykseen ottaa työtilojen ja mahdollisten pienten serverikeskusten jäähdyttämisestä syntyvä lauhdelämpö. Lämpöenergiaa saadaan talteen myös poistoilmasta.

– Toimistorakennuksissa kannattaa yleensä lämmönkierrätysjärjestelmän rinnalle rakentaa maalämpöjärjestelmä. Maalämpöä kannattaa käyttää hyväksi niin paljon kuin mahdollista. Usein tontin koko rajoittaa maalämpökaivojen määrää, Niemelä kertoo.

Niemelän mukaan energiankierrätysjärjestelmä on järkevä ratkaisu toimistorakennuksiin, joiden kerrospinta-ala on 4 000–5 000 neliömetriä tai enemmän.

 

Energiankierrätysjärjestelmä kiinnostaa kiinteistönomistajia

 

Granlund työllistää yli tuhat henkeä Suomessa. Liiketoiminnan ytimessä ovat talotekninen suunnittelu sekä konsultointipalvelut kiinteistö-, energia- ja ympäristöjohtamiseen sekä rakentamiseen. Yhtiöllä on myös oma kiinteistöjohtamisen ohjelmisto suunnitelmalliseen ja tehokkaaseen kiinteistöjen ylläpitoon ja käyttöön.

Granlund Oy:n toimialajohtaja Ville Reinikainen uskoo, että yhtiön kehittämä energiankierrätysjärjestelmä herättää kiinnostusta kiinteistönomistajissa.

– Konseptoitu järjestelmä on selkeä tuote, joka on helposti ymmärrettävissä ja yksinkertainen ottaa käyttöön.

Reinikaisen mukaan kiinteistön käyttökustannuksia pienentävään energiankierrätysjärjestelmään kannattaa investoida varsinkin silloin, kun kiinteistöä muutoinkin peruskorjataan. Energialaskun pieneneminen rahoittaa osan korjauslainasta.

– Pyrkimys energiatehokkuuteen ja hiilijalanjäljen pienentämiseen ovat osa kaikkea meidän liiketoimintaamme.

kynaHarm