Kaukolämpö on arjen ekoteko

Kaukolämpö on arjen ekoteko

Energia-alan osaaja Vesa Mäkinen, FinDHC:n toiminnanjohtaja Katja Kurki-Suonio sekä Kokemäen Lämmön toimitusjohtaja Jukka Järvenpää puhuvat kaukolämmön puolesta.

Kaukolämpö on arjen ekoteko

Rakennusten lämmitys vie Suomessa noin neljäsosan kaikesta käytetystä energiasta. Suosituin lämmitysmuoto on ilmastoystävällinen kaukolämpö.

Teksti Anna Gustafsson  Kuva Juha Arvid Helminen

Puolet suomalaisista asuu kaukolämmitetyissä taloissa. Yhdistetty sähkön ja lämmön tuotanto on tehokas tapa tuottaa energiaa, mutta ilmastonmuutoksen myötä moni ahdistuu asumisen hiilijalanjäljestä.

– Kaukolämmön osalta huonoa omatuntoa ei tarvitse tuntea, sillä kaukolämmön tuotannon energianlähteet ovat jo yli 50 prosenttisesti hiilineutraaleja. Tämä luku ei kuitenkaan anna koko totuutta kaukolämmön ympäristöystävällisyydestä, muistuttaa Katja Kurki-Suonio. Kurki-Suonio on aloittanut vuoden alusta Palveleva Kaukolämpö FinDHC ry:n toiminnanjohtajana.

– Suomen kunnista 70 prosentissa tuotetaan kaukolämpö lähinnä uusiutuvilla energialähteillä tai hukkalämmöllä. Valtakunnallisissa luvuissa painottuu pääkaupunkiseudun tilanne.

Kaukolämpö on mennyt ympäristöystävällisyydessä huimasti eteenpäin. Kaukolämmön hiilidioksidipäästöt ovat laskeneet viime vuosikymmenellä yli 35 prosenttia.

– Monen mielikuvat kaukolämmöstä ovat ajalta, jolloin kaukolämmön tuotannossa käytettiin öljyä ja kivihiiltä. Lisäksi julkisessa keskustelussa painottuu kivihiilen korvaaminen Helsingissä. Syntyy helposti kuva, että myös muualla maassa mietittäisiin vaihtoehtoa kivihiilen käytölle. Näin ei kuitenkaan ole, Kurki-Suonio muistuttaa.

Suurimmassa osassa Suomen kaukolämpöyrityksiä ei ole kivihiiltä koskaan käytettykään.

Uudet yhteistyön muodot

Päästötavoitteiden vuoksi teollisuus etsii jatkuvasti hiilineutraaleja ja energiatehokkaita vaihtoehtoja lämmöntuotantoon. Kaukolämpö antaa mahdollisuuksia kehittää kiertotaloutta ja luoda uudenlaista yhteistyötä eri teollisuusalojen kesken.

Kokemäen Lämpö on hyvä esimerkki innovatiivisesta tavasta tuottaa kotimaista, uusiutuvaa ja hiilineutraalia lämpöä. Kokemäen asukkailla on mahdollisuus tuoda pihoiltaan siivoamansa puuaines kaukolämpöyhtiölle energiakäyttöön. Paikallinen teollisuus saa hiilineutraalia lämpöä, sillä yhtiö on rakentanut biopolttoainekattilan paikallisen Finnamyl Oy:n perunajauho- ja proteiinitehtaan yhteyteen.

– Siirtyminen tuontienergiasta kotimaisen energian käyttöön on kansantaloudellisesti kannatettavaa. Sillä on merkitystä paikallisena työllistäjänä ja tietysti ympäristön kannalta, avaa Kokemäen Lämmön toimitusjohtaja Jukka Järvenpää.

Mikään ei periaatteessa rajoita kaukolämmön tuotannon vaihtoehtoja, sanoo pitkän linjan energia-alan osaaja Vesa Mäkinen. Mäkinen on sekä Kokemäen Lämmön että FinDHC:n hallituksen jäsen.

– Biomassan lisäksi vaihtoehtoja ovat datakeskusten, teollisuuden, jätevesien ja rakennusten hukkalämmön hyödyntäminen. Alalla tutkitaan myös geotermisen lämmön hyödyntämistä ja mahdollisuutta teollisuuskokoisiin lämpöpumppuihin, Mäkinen kertoo.

– Kaukolämpöverkko ja asiakkaan lämmönjakokeskus mahdollistavat sen, että kaukolämpö elää ajassa ja uudistuu, Kurki-Suonio kuvaa.

Kaukolämmön piirissä on kokonaisia kuntia ja taajamia. Kun kaukolämmön tuotantolähde muuttuu hiilineutraaliksi, muuttuu koko sen piirissä oleva rakennuskanta hiilineutraaliksi lämmityksen suhteen. Tämä on laajamittaisempaa kuin yksittäisten kiinteistöjen ratkaisut.