Kasviproteiini on ruokamaailman megatrendi

Kasviproteiini on ruokamaailman megatrendi

FoodPilot-koehallissa on kehitetty esimerkiksi paistettavaksi soveltuva, juustoa muistuttava hampputuote.

Kasviproteiini on ruokamaailman megatrendi

Lihaa korvaavien kasviproteiinituotteiden markkinat kasvavat Euroopassa noin seitsemän prosentin vuosivauhtia – eikä kyse ole ohimenevästä ilmiöstä.

Teksti ja kuva Luonnonvarakeskus

Kasvisruoka ja kasviproteiinit ovat suurimpia megatrendejä ruokamaailmassa. Tuotteista on tullut valtavirtaa, kun kasvisruokatuotteet maistuvat niin kasvis- kuin sekasyöjille.

– Uudet elintarvikkeet kiinnostavat, ja suuri enemmistö nuorista uskoo syövänsä tulevaisuudessa enemmän kasviksia sekä kasviproteiineja, kertoo johtava tutkija Anne Pihlanto Luonnonvarakeskuksesta.

Pihlanto johtaa ScenoProt-hanketta, jossa kehitetään monipuolisempaa proteiinijärjestelmää.

Proteiinin määrä on riittävä

Länsimaisen kuluttajan proteiininsaantia ei ole tarpeen lisätä. Suomalaisten työikäisten proteiininsaanti riittää kattamaan ravitsemuksellisen tarpeen, mutta sen lähteitä pitäisi monipuolistaa. Proteiinia saadaan liiaksi eläinperäisistä tuotteista. Runsaasti proteiinia sisältäviä kasveja ovat esimerkiksi härkäpapu, lupiini, rypsi, öljypellava, tattari ja öljyhamppu. Proteiinia saadaan myös nurmesta ja viljasta, jotka ovat suomalaisten tuotantoeläinten tärkeimmät proteiinin lähteet.

Kasvisproteiinien lisäämistä ruokavaliossa puoltavat terveydelliset ja ympäristölliset seikat. Proteiinien ohella palkokasveista saa runsaasti kuituja, mineraaleja, vitamiineja ja antioksidantteja. Proteiinikasvien viljely lisää viljelyjärjestelmän monipuolisuutta, mikä auttaa varautumaan sään ääri-ilmiöihin ja vähentää kasvitautien riskiä. Samalla se pitää kurissa ruoantuotannon ympäristövaikutuksia. Palkokasvit sitovat ilmakehän typpeä ja siten vähentävät väkilannoitteiden tarvetta. Syväjuuriset kasvit, kuten härkäpapu ja hamppu, toimivat myös hiilen sitojina ja parantavat maaperän laatua.

Kauran kysyntä kasvussa

Eurooppalaiskuluttajien suhtautuminen soijaan on muuttunut kriittisemmäksi. Suomen näkökulmasta ilmiö on mahdollisuus, sillä proteiinipitoiset kasvit avaavat vientimahdollisuuksia suomalaisille korkean jalostusasteen tuotteille. Euroopassa kauraa, pellavaa, tattaria, hamppua ja härkäpapua sisältävien tuotteiden lanseerauksissa näkyy selvää kasvua.

– Kasvipohjaisten tuotteiden kasvua tukevat hyvinvointiin sekä ekologisuuteen ja vastuulliseen kuluttamiseen liittyvät trendit. Proteiinin lisäksi myös kuitupitoisuus kasvattaa merkitystään kuluttajien mielessä, ja se voikin olla seuraava myyntiargumentti kasvipohjaisille tuotteille, pohtii kehityspäällikkö Antti Isokangas Makery Oy:stä.

Luken koordinoimassa Sceno Prot-hankkeessa kehitetään prosessointimenetelmiä, joiden avulla raaka-aineista saadaan maukkaita ja käyttökelpoisia. Esimerkiksi fermentoinnin avulla vatsavaivoja aiheuttavia yhdisteitä saadaan vähennettyä tai ne saadaan lähes kokonaan poistettua. Hankkeessa luodaan myös uusiin proteiinilähteisiin perustuvia elintarvikkeita.

– Viime aikoina Luken Food Pilot-koehallissa on kehitetty uusia tuotteita öljyhampusta, kertoo erikoistutkija Minna Kahala Lukesta.

Hampputuotteita voi maistaa toukokuussa pidettävässä elintarvikealan ammattilaisten tilaisuudessa, josta löytyy lisätietoja ScenoProt-hankkeen kotisivuilta.