Kansanmusiikkia ja soittamisen iloa

Kansanmusiikkia ja soittamisen iloa

Kaustisen kesän onnellisimpina päivinä, eli kansanmusiikkijuhlien aikaan, voi nähdä ja kokea ainutlaatuisia musiikkielämyksiä. Soittamaan pääsee halutessaan itsekin.

Kansanmusiikkia ja soittamisen iloa

Kaustisen kansanmusiikkijuhlat on onnistunut siirtämään kansanmusiikkiperinnettä sukupolvelta toiselle yli viiden vuosikymmenen ajan – myös kansainvälisesti.

Teksti Ritva-Liisa Sannemann  Kuva Krista Järvelä

Pelimannihenki on elänyt vahvana Kaustisen seudulla vuosisatojen ajan. Valtiokin on havahtunut vaalimaan pelimanniperintöä: Se on esittänyt kaustislaisen viulunsoiton liittämistä Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. Päätös on odotettavissa vuoden lopussa.

Kansanmusiikkijuhla syntyi 1968 pelimannitradition pohjalle. Silloin suurelle yleisölle tunnetuimpia tekijöitä olivat Konsta Jylhä ja Kaustisen Purppuripelimannit. 

Juhla on Pohjoismaiden suurin kansanmusiikkitapahtuma, jossa perinteisen pelimannimusiikin ohella pääsee esille kotimainen nykykansanmusiikki, kansainväliset esiintyjät, kansantanssijat ja poikkitaiteelliset esitykset. Lapsille on oma ohjelmakokonaisuus esiintymistelttoineen ja leikkikenttineen.

– Festivaali on ollut aina kansainvälinen tapahtuma, joka esittelee myös maailman muita musiikkikulttuureja, toteaa Pro Kaustinen ry:n toiminnanjohtaja Valtteri Valo.

JUHLA KOSKETTAA täällä lähes jokaista tavalla tai toisella.

Soitto ja tanssi kuuluu kaikille

Kansanmusiikkijuhla veti yleisöennätyksiä vuosituhannen vaihteessa, jolloin lavalle kutsuttiin iskelmätähtiä. Samalla tapahtuma vieraantui alkuperäisestä tarkoituksestaan ja menetti kansanmusiikista kiinnostunutta yleisöä ja pelimanneja. Alkulähteille palattiin kymmenkunta vuotta sitten, kun tapahtumaa ryhtyi luotsaamaan Pro Kaustinen ry. Sen taustalla toimii kolme yhdistystä: Kaustisen Nuorisoseura, Kaustisen Näppärit ja Kaustisen Pelimanniyhdistys.

Jäsenyhdistykset tekevät merkittävää kulttuurista lapsi- ja nuorisotyötä. Pelimanniyhdistys huolehtii kaustislaisten pelimannien yhteissoitosta sekä vaalii ja edistää yhteistä kulttuuriperintöä. Viikoittain Nuorisoseuran Ottosissa tanssii ja Näppäreissä soittaa yli 200 lasta ja nuorta. 

Näppärit järjestää myös kursseja, joiden ideana on antaa jokaiselle mahdollisuus soittamiseen ilman tasoryhmiä. Esiintymisissä kaikki pääsevät samaan kokoonpanoon omalla soittimellaan.

– Näppäri-pedagogiikassa kiteytyy koko festivaalin idea, joka on osallistaa yleisöä tapahtumaan, Valo toteaa.

Tapahtumapaikalla onkin avoimia tiloja, joissa festariyleisö saa itse soittaa ja jammailla spontaanisti. Myös ammattilaisten vetämiin opetustyöpajoihin on vapaa pääsy.

Viikon pituinen festivaali on viime vuosina vetänyt Kaustiselle noin 4 500 esiintyjän ja 50 000 osallistujan joukon. Tapahtumassa huhkii 150 palkattua työntekijää ja parisataa talkoolaista.

– Juhla koskettaa täällä lähes jokaista tavalla tai toisella. Tapahtuma ei ole pelkästään Kaustisen festivaali vaan koko maakunnan juhla. Vieraat käyttävät laajasti myös naapurikuntien majoituspalveluita.

Kansanmusiikkijuhla on iso tapahtuma, joka nostaa pienen pitäjän hetkeksi koko kansan tietoisuuteen. Kaustisella festivaaleja kutsutaan kesän onnellisemmiksi päiviksi. Tapahtumalla on myös suuri taloudellinen merkitys kunnan elinkeinoelämälle.

– Tapahtuma merkitsee Kaustiselle näkyvyyttä ja kansanmusiikin ja -tanssin kentälle paikkaa, jossa voimat kootaan yhteen.

Festivaalit järjestetään vuosittain heinäkuun toisella täydellä viikolla. 

KAUSTINEN.NET