Kansainvälistä kauppaa itäisen rajan kautta

Kansainvälistä kauppaa itäisen rajan kautta

Elinkeinojohtaja Pekka Reimanilla ja Laatokan Lankun toimitusjohtaja Pekka Paakkisella on vuosien kokemus kansainvälisestä kaupasta.

Kansainvälistä kauppaa itäisen rajan kautta

Lautaa rajalle! Siinä on kesällä perustetun Parikkalan Raja Oy:n motto ja tavoite, jolla muistutetaan Syväoron rajanylityspaikan merkityksestä aluetalouksille niin Suomen kuin Venäjänkin puolella.

Teksti Riitta Mikkonen  Kuva Risto Takala

Parikkalan rajaseudulle perustetun uuden yhtiön tehtävänä on hallita ja rakentaa kansainvälinen rajanylityspaikka, joka palvelisi nykyisen puunkuljetuksen lisäksi myös henkilöliikennettä ja kaikkia toimialoja. Sitä Savo-Karjalan yrittäjät ovat kauan odottaneet.

– Uusi hallitus on luvannut selvittää asiaa, mutta Rajavartiolaitos tuntuu suhtautuvan asiaan penseästi. Useat laskelmat osoittavat, että Syväoro on merkittävä potentiaali sekä Parikkalan seutukunnalle että rajantakaiselle Lahdenpohjan-Kurkijoen alueelle, kunnan elinkeinojohtaja Pekka Reiman toteaa.

Tarnalan kylällä toimivan, sahatavaran jalostuspalveluita tuottavan Laatokan Lankku Oy:n toimitusjohtaja Pekka Paakkinen puolestaan vahvistaa laskelmia käytännön kokemuksillaan. Lautaa ja lankkua on tuotu rajan yli sen avautumisesta lähtien, eli yli 20 vuoden ajan.

– Parhaimmillaan alueella on työllistetty liki tuhat henkeä, samaan aikaan kun meillä on ollut toistakymmentä henkilöä jatkojalostamassa sieltä tulevaa puutavaraa, Paakkinen summaa.

Yhteinen ympäristöteko

Satojen tuhansien puukuutioiden käsittelystä on saanut perspektiiviä asiaan. Kokemus osoittaa, että kun toiminta hyödyttää kaikkia osapuolia ja tunnetaan toisten tavat ja kulttuuri, kaikki sujuu sovitusti.

Siihen pyritään myös uuden rajanylitysyhtiön toiminnalla. Valtioiden neuvotteleminen keskenään on hidasta ja kankeaa, mutta paikalliset toimijat voivat itse jouduttaa prosessia.

Suurena kuvana mielessä siintää Laatokan ja Saimaan alueiden yhteistyö. Kartan mukaan vesistöt ovat lähellä toisiaan, samoin kuin valtatiet molemmin puolin rajaa. Ratkaiseva linkki on rajanylityspaikka, jolla on pitkä historia.

Ennen itsenäistymistä Lahdenpohja-Parikkala-Punkaharju-reittiä ja Venäjän kanavajärjestelmää pitkin tuotiin öljyä länsimaiden tarpeisiin. Kanavat ovat edelleen olemassa ja niitä voitaisiin hyödyntää Suomen puupulan ehkäisemiseen.

Samalla kun hiilinielua kasvatetaan omissa metsissämme, voitaisiin tehdä toinen ilmastoteko naapurissa uudistamalla metsiä, jotka ovat lahoamassa, eli menossa hiiltä vapauttavaan ikävaiheeseen.

– Rajanylityspaikan kapasiteetin lisääminen olisi omiaan liennyttämään kytevää riitaa puutavaran riittävyydestä, kun käytettäisiin raaka-aineena venäläisen hiilinielun kehittämisen sivuvirtoja, huomauttaa Reiman.

TÄMÄ ON selkeästi edullisin reitti hyödyntää sekä Koillisväylää että Siperian rataa.

Muutaman vuoden hanke

Parikkalan hyvää sijaintia voi olla hankala hahmottaa. Itärajan lisäksi maakuntarajat luovat haasteensa, kuitenkin lähinnä asenteellisella tasolla. Vaatii sekä ymmärrystä historiasta että visiota tulevaisuudesta, jotta voi nähdä mahdollisuudet.

– Tämä on selkeästi edullisin reitti hyödyntää sekä Koillisväylää että Siperian rataa, lataavat Paakkinen ja Reiman yhteen ääneen.

Reiman ja Paakkinen lisäävät, että Parikkalasta saadaan tarvittaessa isompi kuorma Itämerelle Laatokan kautta kuin Saimaan kanavan kautta. Lisäksi maantieyhteys lyhenee monelta suomalaispaikkakunnalta sekä Pietariin että Petroskoihin.

Parikkalan Raja Oy:ssä perustamisvaiheen osakkaina ovat Parikkalan kunta ja Laatokan Lankku Oy. Monet yritykset ja muut toimijat ovat jo kiinnostuksensa ilmoittaneet, ensimmäinen osakeanti järjestetään nyt syksyllä.

– Venäjältä on jo kolmesti esitetty virallinen kysymys, että milloin rajanylityspaikka muutetaan kansainväliseksi, joten sieltä se ei ole kiinni. Oma Rajavartiolaitoksemme haluaisi olemassa olevaa toimintaa hankkeen tueksi.

Toimijat kuitenkin näkevät, että puitteiden pitäisi olla ensin kunnossa. Venäjällä on jo investoitu sekä Pietari-Sortavala-Petroskoi-väliseen että rajalle johtavaan tiehen, tullirakennuksiin investointi odottaa suomalaisia päätöksiä.

– Parin-kolmen vuoden kuluttua voisi kuitenkin olla valmista.