Kansainvälinen uranuurtaja ponnistaa Satakunnasta

Kansainvälinen uranuurtaja ponnistaa Satakunnasta

Pitkän työuran Cimcorpilla tehnyt Tero Peltomäki tietää, että alati muuttuva maailma vaatii jatkuvaa muuntautumiskykyä myös yrityksiltä. Siinä Cimcorp on onnistunut.

Kansainvälinen uranuurtaja ponnistaa Satakunnasta

Ulvilalainen robotiikan uranuurtaja Cimcorp on aina uskonut omiin innovaatioihinsa myös kansainvälisellä tasolla. Yhtiön automaatiojärjestelmiä on toimitettu rengastehtaisiin ja jakelukeskuksiin yli 40 maahan.

Teksti Kari Kuisti  Kuva Via Ramstén

Lähdimme 1970-luvulla liikkeelle yksinkertaisten robottien tai manipulaattoreiden kehittämisestä Rosenlewillä. Nyt toimitamme isoja järjestelmäkokonaisuuksia, joiden pääkomponentteja ovat omat portaalirobotit. Niihin integroimme muita laitteita, kuten kuljettimia ja vihivaunuja. Pääroolissa kuitenkin nykyisin ovat ohjelmistot, kertoo Vice President, Business Development Tero Peltomäki.

Cimcorpin Suomen yksikön noin 350 työntekijästä suurimman ryhmän muodostavatkin ohjelmistoinsinöörit. Heitä on noin sadassa eri tehtävässä. Konserniin kuuluvat Kanadan, Yhdysvaltojen ja Intian tytäryhtiöt, jolloin kokonaisvahvuus kipuaa yli 450 henkeen.

Tuotekehitys omissa käsissä

Peltomäen mukaan Cimcorpin kaltaisen yrityksen on vastattava itse omasta tuotekehityksestään. Japanilaisen Muratecin ostettua Cimcorpin vuonna 2014 on tuotekehitykseen panostettu entistä enemmän.

– Me olemme rengasteollisuudessakin selvästi tämän alan johtava yritys. Meitä seuraavat monet vahvat kilpailijat esimerkiksi Aasiassa ja Euroopassa. Suojelemme ydinosaamistamme, eli ohjelmistokehitystä, tekemällä ja ennen kaikkea luomalla uutta itse, Peltomäki sanoo.

Peltomäki ei peittele Cimcorpin hyvää taloudellista tilannetta, mitä japanilainen omistaja vielä entisestään vahvistaa. Hyvin hoidettu talous on näkynyt myös merkittävinä lisäpanostuksina tuotekehitykseen viimeisten 4-5 vuoden aikana. Yhtiö satsaakin yli 3 prosenttia liikevaihdostaan tuotekehitykseen, ja prosenttiosuus on noususuunnassa.

– Tarvitsemme lisää ohjelmistopuolen insinöörejä paitsi tuotekehitykseen myös projektien toteuttamiseen.

Cimcorp vastaa bisnestodellisuuden kovuuteen olemalla innovatiivinen, nopea ja ennen muuta edelläkävijä. Jos tyytyy vain seuramaan kehitystä, peli on menetetty.

JOS TYYTYY vain seuraamaan kehitystä, peli on menetetty.

Kasvua moneen suuntaan

Ulvilassa toimivan emoyhtiön tilat kävivät ahtaiksi, joten lattianeliöitä oli pakko saada lisää. Kesän aikana valmistunut laajennus lähes kaksinkertaisti toimitilat. Uusien tilojen myötä keskikokoinen, toimihenkilövaltainen yhtiö pystyy jatkamaan usean vuoden kestänyttä vakuuttavaa kasvuaan. Laajennuksessa on tilaa sadalle uudelle osaajalle. Se on paljon Satakunnassa.

Vaikka Cimcorp toimittaa kiihtyvään tahtiin eri puolille maailmaa sisälogistiikan automaatioratkaisuja, omaa komponenttivalmistusta sillä ei ole. Kaikki Ulvilasta lähtevä robotiikka on siellä suunniteltua ja testattua, mutta markkinoilta ostettua tai lähiympäristössä toimivan alihankintaverkoston valmistamaa. Tätä kautta Cimcorp työllistää vielä 100-150 henkilöä.

Cimcorp suunnittelee, kehittää ja rakentaa erilaisia automatisoituja järjestelmiä, jotka helpottavat ja nopeuttavat kappaletavaran käsittelyä niin valmistuksessa, varastoinnissa kuin jakelussakin.

Kansainvälisyys opettaa

Vuosikymmenten aikana Cimcorpista on rakennettu kasvava globaali yritys, jolla on kiinteät toimipaikat Suomen lisäksi USA:ssa, Kanadassa ja Intiassa. Maailmalta kertynyt kokemus auttaa hahmottamaan ja ennen muuta ymmärtämään erilaisten asiakkaiden tarpeita. Näiden lisäksi menestyvään yritystoimintaan tarvitaan muutakin: pitää olla rohkeasti luova.

– Insinöörimme ovat luoneet innovatiivisen tavan toimia. Yhtiömme arvo muodostuu tänne juurtuneesta tietotaidosta ja näistä ihmisistä. Meillä on rento fiilis ja dynaaminen ote hommiin.

Tulosta synnyttävä innovatiivisuus vaatii tekemisen rinnalle vahvaa teoreettista osaamista. Tästä syystä Cimcorp on tiiviisti mukana Porin yliopistokeskuksen ja Satakunnan ammattikorkeakoulun elämässä. Vaikka tarjolla oleva koulutus on kohtuullisen hyvin vastannut yrityksen tarpeita, tuntuvaa lisäpanostusta Peltomäki toivoo muuntokoulutukseen.

– Muuntokoulutuksen tarve on jatkuva. Jos joku huomaa kouluttautuneensa väärälle alalle, hänellä pitää olla mahdollisuus uudelleen kouluttautua vaikkapa automaatio-insinööriksi, Peltomäki summaa.