Kalustetehdas menestyy yhteisöllisessä Satakunnassa

Kalustetehdas menestyy yhteisöllisessä Satakunnassa

Varatoimitusjohtaja Harri Höglund ja Nakkilan kunnanjohtaja Nina-Mari Turpela muistuttavat, että Nakkilasta löytyy ahkeria osaajia eri aloille.

Kalustetehdas menestyy yhteisöllisessä Satakunnassa

Kylpyhuone-, kodinhoitohuone- ja keittiökalusteita valmistava Temal Oy rakensi vuonna 2001 kaluste-tehtaan Nakkilaan. Päätös ei ole kaduttanut.

Teksti Kari Kuisti  Kuva Via Ramsten

Ensi vuonna 100 vuotta täyttävän Temalin juuret ulottuvat aina vuoteen 1920, jolloin Kone ja Silta Oy perusti emalitehtaan Helsinkiin. Vuosikymmenten aikana tehdas on ollut myös Wärtsilän ja Hackmanin omistuksessa.

– Vuonna 1994 tehdas siirtyi Hackmanilta perheemme omistukseen, kertoo perheyhtiö Temalin varatoimitusjohtaja Harri Höglund.

Höglund kertoo emalin olevan uutta tuloa tekevä ekologinen, kestävän kulutuksen materiaali. Se säilyttää hyvin värinsä, joten sitä voidaan käyttää myös julkisivujen rakentamisessa. Höglundin mukaan vanhin tiedossa oleva ja edelleen käytössä oleva emalista tehty julkisivu on asennettu vuonna 1958 Espoon Tapiolaan.

Emalia syntyy, kun teräksen päälle ruiskutetaan väriaineella sävytettyä erikoislasista jauhettua massaa. Kova pinta emaliin saadaan uunissa 800 – 900 asteen lämpötilassa. Tämän lisäksi emalointi estää metallin ruostumisen.

Viiden sentin konsepti

Teräsemaliallas mahdollistaa Temalin kehittämän viiden senttimetrin konseptin: kalusteiden kokoa voidaan kasvattaa viiden sentin välein niin syvyydessä kuin leveydessäkin. Näin voidaan tarjota massakustomoituja kalusteita, joissa yksilöllisyys on lähtökohta, ei tavoite.

– Meillä on Euroopan laajin mittavalikoima: vakiona voimme tarjota yli 14 000 vaihtoehtoa – eli jokaiseen tilaan juuri oikea kokonaisuus, Höglund korostaa.

Koska tarvittavien osien määrä on valtava, yhtiö rakensi vuonna 2001 kalustetehtaan noin 6 000 asukkaan Nakkilaan Satakuntaan. Tuotannon kasvun myötä tehdasta on pari kertaa myös laajennettu.

– Nyt tämä alkaa olla aika hyvin balanssissa, Höglund pohtii.

Nakkilan kalustetehtaan lisäksi yhtiöllä on emalitehdas Järvenpäässä ja kylpyhuone- ja keittiökeskus Helsingissä. Temalilla on myös oma myyntiorganisaatio Ruotsissa sekä showroom Tukholmassa.

Nakkilassa on hyvä yrittää

Höglundin kokemukset Nakkilasta ovat pelkästään myönteisiä. Hän arvostaa erityisesti maaseudulle tyypillistä luonnon läheisyyttä ja arkielämän yhteisöllisyyttä.

– Tänne oli helppo tulla. Nakkilassa tietysti noudatetaan lakeja ja sääntöjä, mutta turhaan virkamiesjarrutteluun täällä ei törmää.

Työntekijöiden saaminen kalustetehtaalle ei ole tuottanut ongelmia. Höglund kehuu työntekijöitään ahkeriksi, vastuullisiksi ja työpaikkaansa arvostaviksi.

Kunnanjohtajana elokuun alussa aloittanut Nina-Mari Turpela luonnehtii Nakkilaa monipuolisesti teollistuneeksi kunnaksi. Vaikka liikenteellisesti sijainti on hyvä, niin toiveita valtiovallan suuntaan on.

– Valtatie 2:n asemaa pitää vahvistaa valtakunnallisessa liikennesuunnitelmassa. Täällä se tarkoittaisi muun muassa nelikaistaistamisen jatkamista Ulvilasta Harjavaltaan. Rautateiden osalta tavoittelemme lähijunaliikenteen käynnistämistä ja kaukojunien pysähtymistä Nakkilassa, Turpela listaa.