Kaksikielisyys kaupan päälle

Kaksikielisyys kaupan päälle

Åbo Akademi pilotoi syksyllä iltatoteutuksia kolmesta eri tutkinnosta. Yliopisto on tänä syksynä myös lanseerannut verkkototeutukset kaikista tarjoamistaan tutkinnoista.

Kaksikielisyys kaupan päälle

Opinnot Åbo Akademissa onnistuvat myös kouluruotsin pohjalta. Kaksikielisyys on valtti työelämässä ja varsinkin kielikylpyopettajan
koulutuksessa, joka on ainoa laatuaan Suomessa.

Teksti Elina Teerijoki  Kuva Åbo Akademi

Kun Ronja Koskinen työskenteli ensimmäisessä ammatissaan sairaanhoitajana, häntä alkoi kiinnostaa lääkeala ja jatkokoulutus sen parissa. Koskinen hakeutui farmasian opintoihin Åbo Akademihin.

– Opiskelin kandidaatin tutkinnon farmasiasta ja niiden aikana huomasin, että haluan perehtyä lääkealaan syvällisemmin. Farmaseutiksi valmistuttuani hakeuduin maisteriopintoihin prosessikemian oppiaineeseen, Koskinen kertoo.

Alanvaihto kandidaatin ja maisterin tutkintojen välillä onnistui täydentävien siltaopintojen avulla. Koskinen on pian valmis prosessikemian diplomi-insinööri, jota kiinnostaa työ lääketeollisuudessa.

– Silloin pääsen hyödyntämään molempien tutkintojeni osaamista.

Paperinjalostuksen yliopistolehtori Mari Nurmi kertoo, että kemian- ja prosessitekniikan koulutusohjelmat on uudistettu tätä lukuvuotta varten. Nykyisin opiskelija ei valitse pääainetta, vaan kandidaattivaiheen koulutus on melko samanlainen kaikilla opiskelijoilla. Maisterivaiheessa tarjolla on erikoistumismoduuleita, joiden avulla pääsee vahvistamaan osaamistaan tietyillä alueilla.

–  Opiskelija voi rauhassa tutustua syventävien opintojen tarjontaan opiskellessaan ensimmäisten vuosien aikana kaikille yhteisiä kursseja koko kemiantekniikan alueelta.

Työelämäkytkös syntyy usein jo opintojen lopputyötä tehdessä yrityskumppanin kanssa. Åbo Akademin kemian- ja prosessitekniikan opiskelijoista suurimmalla osalla on työpaikka jo valmistuessaan.

Kielimuuri häviää nopeasti

Åbo Akademissa opiskellaan ruotsiksi, mutta noin yksi viidestä opiskelijasta on suomenkielinen. Etenkin luonnontiedealoilla kielimuuri ei ole korkea.

– Fysiikan laskut ovat samanlaisia kummallakin kielellä. Ensimmäiset kurssit voivat olla haastavia, mutta yleensä jo parin kuukauden opintojen jälkeen kouluruotsipohjalta aloittaneet opiskelijat pysyvät hyvin mukana, sanoo Nurmi, joka on itsekin suomenkielinen ja suorittanut tutkintonsa Åbo Akademissa.

Myös Koskinen sanoo, että opinnot on hyvin voinut suorittaa keskipitkän kouluruotsin pohjalta.

– Se riittää hyvin, jos on päättänyt opiskella ruotsiksi ja saada siitä kaiken irti. Asenne ratkaisee.

Koskinen kertoo, että päivittäiskielensä opiskelukaupunki Turussa on nykyisin ruotsi. Åbo Akademi on pieni yliopisto, jossa tulee helposti tutuksi toisten kanssa ja välit myös opettajiin ovat läheiset.

– Omaa kielitaitoaan ei tarvitse vähätellä tai hävetä. Kukaan ei katso kielioppivirheitä, vaan ottaa positiivisesti sen, että joku haluaa opiskella vieraalla kielellä.

Åbo Akademi

  • Yli 100-vuotiaalla ruotsinkielisellä yliopistolla on toimipisteet Turussa ja Vaasassa.
  • Yliopiston 5500:stä opiskelijasta joka viides on suomenkielinen.
  • Painopistealueita ovat vähemmistöihin, terveyteen liittyviin ratkaisuihin, kestävän tulevaisuuteen ja mereen liittyvä tutkimus.

Ainutlaatuinen tutkinto

Kielikylpyopettajan opinnoissa kaksikielisyydestä tehdään rikkaus. Åbo Akademin Vaasassa toteutettava, kielikylpyluokanopettajaksi tai -varhaiskasvatusopettajaksi pätevöittävä koulutus on Suomessa ainutlaatuinen.

– Kielikylpyopettaja tarvitsee työssään kaksi vahvaa kieltä. Opiskelijat ovat pääasiassa suomenkielisiä, ja opetus tapahtuu ruotsiksi, sanoo kielikylpylinjan koordinaattori Annika Peltoniemi.

Kielikylpyluokanopettajan koulutus on viisivuotinen. Opinnoista suuri osa on samoja sisältöjä kuin luokanopettajan koulutuksessa muutenkin; lisäksi niihin sisältyy laaja ruotsin sivuaine sekä kielikylvyn ja monikielisyyden opintoja. Varhaiskasvatuksen kielikylpyopettajan koulutus sisältää samoja elementtejä, mutta suppeammin, koska koulutus on kolmivuotinen.

– Kielikylpyluokanopettajan opinnoista pätevöityy sekä tavallisen luokanopettajan että kielikylpyopettajan tehtäviin, ja saa myös pätevyyden toimia ruotsin aineenopettajana suomenkielisessä perusopetuksessa, Peltoniemi kertoo.

Kielikylpyopettajien koulutus alkoi nykymuodossaan vuonna 2017, mutta sitä ennen sitä järjestivät Åbo Akademi ja Vaasan yliopisto yhdessä. Koulutuksesta valmistuneet opettajat ovat työllistyneet hyvin.

– Kielikylpyopettajien tarve on suurin kaksikielisillä alueilla. Etenkin pääkaupunkiseudulla heistä on kova kysyntä, Peltoniemi tietää.