Junien kiehtova historia vie vieraat aikamatkalle

Junien kiehtova historia vie vieraat aikamatkalle

Deeveri-veturin kyydissä istuva museolehtori Inka Alén vakuuttaa viihdykettä riittävän koko perheelle.

Junien kiehtova historia vie vieraat aikamatkalle

Suomen Rautatiemuseossa voi ihailla maailman ainoaa Venäjän keisarin junaa ja matkustaa pienen Deeveri-veturin kyydissä.

Teksti Ritva-Liisa Sannemann  Kuva Riku Kylä

Lasten suosima Puistojuna puksuttaa vajaan 300 metrin kierroksen Suomen Rautatiemuseon vehreässä puistossa, joka on myös kulttuurihistoriallisesti arvokas asema- ja varikkoalue. Viime kesänä Deeveri kiersi puistoa niin ahkerasti, että sen kierroksista kertyi noin 900 kilometrin taival.

Deeverin kyytiin pääsee sateettomina päivinä museon sisäänpääsylipulla tai hankkimalla euron hintaisen matkalipun kahvilakioskista. 

Hyvinkään vanhan aseman alue rakennettiin 1870-luvulla palvelemaan Hanko–Hyvinkää-rautatien liikennettä. Museokäyttöön alue päätyi 1974, kun toiminta siirrettiin Helsingistä Hyvinkäälle.

– Museossa voi tehdä aikamatkan rautateiden maailmaan. Näyttelyhalleissa pääsee näkemään, kuinka höyryn aikakaudesta on siirrytty dieselin kautta kohti nykyaikaa, opastaa museolehtori Inka Alén.

Lempinimistä päätellen vanhoja höyryvetureita kohdeltiin aikanaan kuin perheenjäseniä. Prinsessan, Mummon ja Kanan lisäksi voi tutustua muun muassa Ristoon, Lankkihattuun ja Pikku-Ruskoon. 

Museossa selviää, ettei veturien väritkään ole sattumaa, vaan ne saivat tietyn värityksen rakennusvuoden mukaan. Omaa historiaa yhteiskunnallisista eroista puolestaan kertovat vaunut, joihin kuului vuoteen 1956 asti kolmas matkustusluokka. 

Menneen maailman loistoa

Kokoelmien helmi on tummansininen keisarin juna, jonka kolme vaunua ovat Venäjän keisarillisista vaunuista ainoat säilyneet maailmassa. 

Loistelias keisarin vaunu on sisustettu vihreällä pukinnahkalla, villasametilla ja pähkinäpuulla. Keisarinna sen sijaan on matkustanut pehmeässä riippusängyssä omassa, sinisävyin verhoillussa vaunussaan, josta on päässyt piipahtamaan tummanpunaiseen salonkivaunuun. 

Keisarilliset vaunut valmistuivat 1870-luvulla ja selvisivät vallankumouksen melskeistä, koska niitä säilytettiin Suomen rajojen sisällä.

Näyttelyhalleissa matkataan keisarillisista ajoista itsenäistymisen ja tasavallan aikaan, jolloin dieselistä saatiin uutta vetovoimaa. Suomen ensimmäinen presidenttikin sai oman vaununsa, joka palveli vielä Urho Kekkosen aikana.

Uusimmassa hallissa komeilee Perinnejuna Valtteri, joka on kuljettanut yleisöä museon tapahtumissa. Epidemian takia tapahtumia ei tänä kesänä järjestetä. 

– Tavallisina vuosina Rautatiemuseossa on käynyt vuosittain noin 25 000 vierailijaa, joista kesällä jopa 14 000, Alén kertoo.

Myös yleisöopastukset ovat tällä hetkellä tauolla, mutta pienelle ryhmälle opastuksen voi varata etukäteen. Rautatiemuseon kokoelmissa on yli 20 000 esinettä, 150 000 valokuvaa ja laaja arkisto kirjastoineen. Jos haluaa kattavan kuvan museosta rajallisessa ajassa, opastettu kierros palvelee parhaiten.