Jos pelaaminen vie liikaa rahaa, on syytä pysähtyä

Jos pelaaminen vie liikaa rahaa, on syytä pysähtyä

Olemme nähneet, että ihmiset pystyvät elämään täysipainoista elämää rahapeliongelman jälkeen, sanovat erikoistutkija Maria Heiskanen THL:stä ja yksikön päällikkö Inka Silvennoinen Peluurista.

Jos pelaaminen vie liikaa rahaa, on syytä pysähtyä

Liiallinen pelaaminen vaikuttaa negatiivisesti paitsi pelaajaan myös hänen läheisiin ihmissuhteisiinsa. Avun hakeminen kannattaa.

Teksti Helen Partti  Kuva Patrik Pesonen

Monella liiallisesti rahapelejä pelanneella olo helpottuu, kun pelaamisen varjo on poissa, eikä rahaakaan enää kulu pelaamiseen. Elämän pienet hetket, vaikkapa mökille ajaminen tai kirjan lukeminen, voivat tuoda iloa. 

Tällaisia kuvauksia on kertynyt asiantuntijoille, jotka ovat perehtyneet ongelmalliseen rahapelaamiseen. Asia koskee koko yhteiskuntaa. Suomessa on nimittäin helppo altistua rahapeleille. 

– Pelaamiseen suhtaudutaan hyvin arkipäiväisesti. Rahapelit ovat Suomessa osa jokapäiväisiä ympäristöjä, kuten ruokakauppoja, kioskeja ja huolto-asemia. Ei ole sattumaa, että meillä pelataan paljon rahapelejä, sanoo erikoistutkija Maria Heiskanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta.

Vuonna 2019 Suomessa oli THL:n suomalaisesta rahapelaamisesta kertovan raportin mukaan 112 000 ongelmallisesti pelaavaa ja 790 000 heidän läheistään. Pelaajille aiheutuvat tappiot eivät jakaannu tasan, sillä 2,5 prosenttia pelaajista kulutti jopa 50 prosenttia peleihin hävitystä rahasta. 

Positiivista on se, että ongelmallisesti pelaavien määrä ei ole juurikaan kasvanut. Haittojen määrä sen sijaan on. Osalla haitat ovat myös syventyneet. Pelit ovat nopeutuneet, pikavippejä on helppo saada. Tilannetta mutkistaa sekin, että ongelmat pysyvät useimmiten piilossa, jopa läheisiltä. 

Rahapeliongelmiin erikoistunut Peluuri tuntee tarinat ongelmien taustalla. Peluuri on vuosien varrella ollut tukemassa tuhansia pelaajia sekä heidän läheisiään kohti muutosta ja rahapeliongelmasta toipumista.

Pelaaminen voi haitata taloutta

  • Rahapelaamiseen kulutetun rahan määrää tarkasteltaessa Suomi on kärkimaita Euroopassa.
  • Rahapeleihin hävitty omaisuus on suoraan pois muista arjen hankinnoista.
  • Pikavippejä käytetään nykyisin entistä enemmän pelaamisen ja muiden kulujen kattamiseen.
  • Suuri osa rahapelien tuotoista kertyy vain pieneltä määrältä pelaajia.
  • Rahapelaamiseen liittyviin haasteisiin ja ongelmiin on mahdollista hakea ja saada apua. 

Hälytysmerkit huomioon

Rahapeliongelmaa voi olla vaikea tunnistaa. Ongelma on voinut olla läsnä ihmisen elämässä jo vuosia ennen avun hakemista. 

Hälytysmerkkejä näkyy silti tukuittain. Jos pelaa paljon ja häviää, rahaa alkaa puuttua muusta arjesta. Hankinnat siirtyvät, laskut jäävät maksamatta, ruoat hankkimatta, lääkkeet ottamatta. Rahaa on hankittava lisää, esimerkiksi lainaamalla. Peluuriin yhteyttä ottaneilla pelaajilla näkyy paljon yli 10 000 euron pelivelkoja.

– Velkaantuminen ja taloudellinen niukkuus kuormittavat yksilöitä ja perheitä, toteaa yksikön päällikkö Inka Silvennoinen Peluurista. 

Silvennoinen muistuttaa, että rahapelaaminen ei katso yhteiskunnallista asemaa, vaan kuka tahansa voi ajautua vaikeuksiin. Usein ongelmien taustalla näkyy varhain aloitettu pelaaminen.

– Meillä on ikärajat, mutta valvonta toimii huonosti. Rahapelit voi aloittaa jo hyvin nuorena, eli tapa on opittu hiljalleen, hän jatkaa.

Ongelmat kasautuvat tyypillisesti pikkuhiljaa ja aiheuttavat voimakkaita syyllisyyden sekä häpeän tunteita. Summat kasvavat, ja rajat hallitun ja hallitsemattoman pelaamisen välillä hämärtyvät.

– Olisi hyvä asettaa itselle selkeä budjetti rahapelaamiseen ja ymmärtää varoitusmerkki, jos se ylittyy, sanoo Heiskanen. 

Ongelmien mittakaavaa ei myönnetä usein edes itselle. Häviöt halutaan kuitata voitoilla, ja niihin otetaan uutta kulutusluottoa. Vaikeuksista syntyy paitsi taloudellisia ongelmia, myös ristiriitoja ihmissuhteissa, yksinäisyyttä, terveyshuolia, ahdistuneisuutta ja masennusta. Mieli on kuormittunut ja stressi kova. 

Apu lähellä eri kanavissa 

Harva pystyy hakemaan itse apua peliongelmiin. Avun tarjoamista vaikeuttaa myös se, että rahapeliongelma tai sen mahdollinen riski ei näy päällepäin. 

– Kysyminen on paras tapa tunnistaa ongelma. Sosiaali- ja terveystyön ammattilainen voisi esimerkiksi terveyspalveluissa, neuvolassa tai päihde- ja sosiaalipalveluissa kysyä neutraalisti, pelaatko rahapelejä, ja ohjata asiakkaan tarvittaessa kunnalliseen hoitoon. Olisi tärkeää, että ongelmaa seulottaisiin säännöllisesti, Heiskanen toteaa.

Peluuri tarjoaa valtakunnallisesti maksuttomia palveluja puhelimitse ja verkossa. Peluuri.fi-sivuilla voi tehdä testin omasta pelaamisesta. 

– Tärkeintä on, että asian kanssa ei jää yksin. Se vain pahentaa kierrettä. Peluuriin voi ottaa yhteyttä nimettömänä. Kuulemme usein, että olisinpa ottanut yhteyttä aikaisemmin, Silvennoinen kertoo.

Peluurin (peluuri.fi) auttava puhelin 0800 100 101 on avoinna ma–pe klo 12–18. Peluurin chat on avoinna ma, ke ja pe klo 12–15.