Johdon korkeaa osaamistasoa arvostetaan

Johdon korkeaa osaamistasoa arvostetaan

logggg

Johdon korkeaa osaamistasoa arvostetaan

Teksti Anna Gustafsson  Kuvat Patrik Fagerström ja Patrik Pesonen

Kaupungin johtamisessa tarvitaan kykyä hahmottaa vaativia kokonaisuuksia ja päätösten vaikutusta pitkällä tähtäimellä.

Kasvavan kaupungin menestyksellinen johtaminen vaatii panostamista osaamiseen. Espoo tarjoaa ylemmälle johdolle mahdollisuuden johtamisen lisäkoulutukseen Aalto EE:n Executive Master of Business Administration -ohjelmassa.

Kaupungistuminen, digitalisaatio, lisääntyvä maahanmuutto, sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuspaineet. Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä luettelee Espoon lähivuosien haasteita.

Espoo on yksi Suomen nopeimmin kasvavia kaupunkeja, jonka väkiluku nousee noin 5000 uudella asukkaalla joka vuosi.

– Palvelujen tarve lisääntyy, sillä suhteessa eniten kasvaa yli 75-vuotiaiden osuus sekä maahanmuuttajien, nuorten ja lasten määrä.

Kaupunkia vuodesta 2011 saakka johtanut Mäkelä myöntää, että positiivisesta kasvusta huolimatta Espoon taloustilanne on tiukka. Hän korostaa, että palvelujen laatua, mutta myös niiden tuottavuutta on parannettava.

Taloustilanteesta ja haasteista huolimatta Espoo on päättänyt säilyttää tavoitteensa mukaisesti asemansa Euroopan kestävimpänä kaupunkina, jossa kaikkien on hyvä asua, oppia, tehdä työtä ja yrittää. Tavoitteet on kirjattu Espoon kaupungin strategiaan, joka syntyi vuonna 2017 ja ohjaa kaupungin johtamista nykyisen valtuustokauden loppuun, vuoteen 2021 asti. Espoon strategia on puettu tarinamuotoon. Se kertoo lyhyesti kaupungin historian ja nykytilan sekä maalaa kuvan tulevaisuuden kaupungista. Koko paketti mahtuu muutamaan liuskaan.

Mäkelä otti Espoon strategiatyöhön mallia yritysmaailmasta, missä suoraviivainen, mieleen jäävä ja helposti jalkautettava strategia tekee toiminnasta tavoitteellista.

Kaupungin tarina on sen strategia

  • Espoon kaupungin yhteiset tavoitteet vuosille 2017-2021 on puettu tarinan muotoon.
  • Kaupungin tavoitteena on olla Euroopan kestävin kaupunki sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti.
  • Strategiaan kuuluu kaupungin johtamisen kehittäminen Aalto EE:n EMBA-ohjelmassa.
  • Tutkinnon suorittaa 75 Espoon korkeimpaan johtoon kuuluvaa henkilöä.

Espoon kaupungin Jukka Mäkelä, Hanna Saaristo ja Ari Erkinharju korostavat osaavan johdon merkitystä kaupungin kehittämisessä.

Yhteinen visio

Mäkelä kuvailee, että aiemmin kaupunkien strategiat olivat tiiliskiven kokoisia, vaikeaselkoisia ja haastavia viedä käytäntöön. Hän toteaakin, että jos strategiaa ei tunneta tarpeeksi hyvin, se ei myöskään toimi kaupungin johtamista ohjaavana työkaluna.

– Erään tutkimuksen mukaan yli 90 prosenttia suomalaiskuntien työntekijöistä ei tunne oman kuntansa tavoitteita. Halusin Espoossa kääntää tämän luvun päälaelleen ja sanoisin, että tässä myös onnistuttiin, Mäkelä toteaa.

Espoon strategiatyössä hyödynnettiin kaikki mahdolliset kanavat. Asukasiltojen ja nettikyselyiden kautta kerättiin asukkaiden toiveita. Nettikyselyt tuottivatkin lähes 25 000 kommenttia kuntalaisilta. Mielipiteitä kysyttiin kaikilta ikäryhmiltä eläkeläisistä päiväkoti-ikäisiin, ja yhteensä parisen kymmentä tuhatta kaupunkilaista sai äänensä kuuluviin.

– Avoimessa tietoyhteiskunnassa vanhat johtamisen mallit eivät enää toimi. Meidän on jatkuvasti kehitettävä ja uudistettava myös johtamista. Ennen päätöksiä voitiin tehdä sanelemalla, mutta tänä päivänä tavoitteet pitää asettaa yhdessä mahdollisimman laajalla pohjalla, Mäkelä kuvaa.

Strategiasta käytäntöön

Espoo-tarina on hieno ja sen maalaama kuva kaupungin tulevaisuudesta houkutteleva. Mutta kuinka kaupungin johto voi varmistua siitä, että Espoo-tarina myös toteutuu käytännössä?

Kaupunginjohtaja Mäkelä lähti varmistamaan strategian toimeenpanoa panostamalla vahvasti johtamiseen. Espoossa päätettiin tarjota 75 kaupungin esimies- ja johtotehtävissä työskentelevälle mahdollisuus suorittaa Executive Master of Business Administration -tutkinto Aalto EE:ssä. Koulutusohjelman sisältö on räätälöity kaupungin tarpeisiin. Vastaavanlaisen koulutuksen ovat käyneet läpi myös Helsingin kaupungin ylimmät johtohenkilöt.

– Tavoitteena on ollut vahvistaa Espoo-tarinan toimeenpanokykyämme. Kaupungin kaltaisen organisaation johtamisessa tarvitaan monenlaisia taitoja, innovatiivisuutta ja kykyä hahmottaa vaativia ja monimutkaisia kokonaisuuksia. Päätöksillä on kaupunkikontekstissa todella pitkät seuraukset.

Kaksivuotisen EMBA-koulutuksen ensimmäiset 25 osallistujaa valmistuivat viime vuoden lopussa, heidän joukossaan myös kaupunginjohtaja Mäkelä itse. Seuraava ryhmä valmistuu tämän vuoden aikana. Koulutus maksaa 28 000 euroa osallistujaa kohden, mutta kaupunginjohtaja Mäkelä pitää satsausta tärkeänä.

– Espoossa arvostetaan osaamista. Meillä asuu koulutettuja ihmisiä ja valtuuston jäsenet ovat myös korkeasti koulutettuja. Myös kaupungin johtamisessa on oltava parasta mahdollista osaamista, Mäkelä korostaa.

AVOIMESSA YHTEISKUNNASSA vanhentuneet johtamisen mallit eivät enää toimi.

Yritysmaailmasta oppia

Aalto EE:n EMBA-ohjelmassa painotetaan erityisesti strategista johtamista ja johtamista globaalissa toimintaympäristössä. Teemoja opiskellaan laajasti, itsensä tuntemisesta omien johtajaominaisuuksien kartoittamisesta muiden innostamiseen ja verkostoitumiseen asti.

Espoon kaupungin EMBA-ohjelmaan kuuluvat harjoitustyöt on räätälöity palvelemaan mahdollisimman hyvin kaupungin käytännön johtamistilanteita. Tutkimustöiden aiheina ovat olleet esimerkiksi kaupunki palveluna, tulevaisuuden kunta, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä kansainvälinen toiminta tulevaisuuden kaupungissa.

Aalto EE:n EMBA on pääsääntöisesti kaupallinen koulutus, mutta Mäkelän mukaan ohjelman opit istuvat hyvin myös kaupunkijohtamiseen.

– Julkinen puoli voi oppia paljon yksityisen sektorin ongelmanratkaisukyvystä, päämäärätietoisuudesta ja tavoitteiden rohkeasta asettamisesta.

Yhteistyön erilaisia muotoja

Espoon kaupungin hankintajohtaja Ari Erkinharju valmistui EMBA-ohjelmasta viime vuoden lopulla. Hän vastaa työssään kaupungin hankinnoista.

Erkinharjulla on käsissään merkittävä kokonaisuus, sillä Espoo hankkii vuosittain yli miljardilla eurolla tuotteita ja palveluita markkinoilta. Espoon kaupunki myös valittiin vuoden 2020 hankintaorganisaatioksi.

– Hankintajohtajan tehtävä vaatii monialaista yhteistyötä eri kaupungin toimialojen ja hankintakeskuksen välillä, Erkinharju sanoo.

EMBA-opinnot tukivat Erkinharjun mukaan henkilökohtaista kasvua johtajana hyvin, ja antoivat inspiraatiota laaja-alaiseen itsensä kehittämiseen. Hän lisää, että opiskelu antoi myös paljon käytännön työkaluja esimerkiksi hankintojen tietojohtamiseen.

– Espoossa on otettu käyttöön uusi hankintojen toiminnanohjausjärjestelmä. Erityisesti muutoksen johtamisessa ja uuden järjestelmän kehittämisessä ja läpiviemisessä on apua siitä, että osaa johtaa isoja kokonaisuuksia. Koulutus antoi ihan selkeästi rakenteen pohtia omaa työtä.

Yhteinen kieli

Henkilöstökehittämisen päällikkö Hanna Saaristolla EMBA-opinnot ovat parhaillaan käynnissä. Opintojen suorittaminen töiden ohella on ollut tasapainoilua ajankäytöllisesti, mutta yhteistyö kollegojen kanssa on ollut hedelmällistä ja palkitsevaa. Saaristo kiitteleekin EMBA-ohjelman vahvaa tieteellistä tasoa.

– Monet esimiehet ja työntekijät kokevat työnsä kaupunkilaisten arjen parantamiseksi hyvin merkityksellisenä. Samalla moneen kuntapalveluun liittyy suuri vastuu. Siksi on hienoa, että EMBA-valmennus ankkuroituu tutkimukseen ja tieteeseen sekä käytännön sovelluksiin.

Opinnot suoritetaan kokonaan ryhmässä, jossa kaikki opiskelijat ovat Espoon kaupungin johtotehtävissä. Opiskelu antaa mahdollisuuden verkostoitua ja syventyä toisten toimialojen työhön uudella tavalla.

– Koen, että opintojen kautta olemme saaneet yhteisen kielen, jolla voimme kehittää johtamista. Tämä on ollut yksi tärkeimmistä havainnoista opintojen aikana.

logggg

Kaupungin kilpailukyky kasvuun

Teksti Anna Gustafsson  Kuvat Aalto EE

Aalto EE:ssä nähdään, että yliopistojen tehtävä on jättää yhteiskuntaan positiivinen jalanjälki – siksi opiskelussa korostetaankin sekä omien että muiden vahvuuksien hahmottamista.

Vielä vuosikymmen sitten muutosta pidettiin väliaikaisena tilanteena, jonka jälkeen edessä on paluu normaaliin arkeen. Nykyään jokainen organisaatio ja sen toimintaympäristö ovat jatkuvassa liikkeessä.

Aalto EE mielletään usein globaalien suuryritysten kumppaniksi. Olemme kuitenkin vahvasti sitoutuneet myös suomalaisen julkisen puolen johtamisen kehittämiseen, kertoo Aalto EE:n toimitusjohtaja ja Professor of Practice Pekka Mattila.

Aalto EE on räätälöinyt EMBA-tutkinnon kahdelle Suomen suurimmalle kaupungille, Espoolle ja Helsingille.

– Näen vahvasti, että yliopistojen tehtävä on jättää positiivinen yhteiskunnallinen jalanjälki. Yhteistyö kaupunkien kanssa on kasvattanut Aalto EE:n yhteiskunnallista merkittävyyttä ja nostanut profiiliamme Suomessa ja myös kansainvälisesti, Mattila kiittelee.

Aalto-yliopiston EMBA-tutkinnon läpileikkaava teema on itsensä johtaminen. Opiskelu korostaa omien vahvuuksien hahmottamista ja kasvua johtajana. Espoon malli, jossa kaupungin johtohenkilöt opiskelevat tutkinnon omassa ryhmässään, on antanut mahdollisuuden myös räätälöityyn sisältöön.

– Olemme suunnitelleet opintokokonaisuuksiin relevantit esimerkkitapaukset. Emme opiskele vaikkapa amerikkalaisen karkkitehtaan johtamista, vaan käytämme esimerkkejä, joissa on yhtymäkohtia julkisen puolen johtamiseen, Mattila sanoo.

Demokratia ei rajoita

Mattila kuvaa, että kaupunkien tapaisten organisaatioiden suurin haaste on jatkuva kilpailevien intressien yhteensovittaminen. Ihmiset täytyy sitouttaa päätöksiin myös silloin, kun ne eivät ole itselle edullisia. Kokonaisuuksien hahmottaminen ja pitkäjänteisyys ovat tärkeitä johtajaominaisuuksia, joiden vahvistaminen tukee kunta- ja kaupunkiorganisaatioiden päätöksentekoa.

Mattila pitää ajatustapaa kunnista ja kaupungeista byrokratian kahlitsemina ja tiukan budjettikurin vankeina aikansa eläneenä. Hän ei myöskään suostu surkuttelemaan kuntien resurssien tiukkuutta, vaan peräänkuuluttaa innovatiivisuutta ja joustavuutta kaupungin kehittämiseen.

– Resurssit eivät yrityspuolellakaan ole koskaan rajattomat. Moneen toimialaan kohdistuu myös aivan samalla tavalla lainsäädäntöä, jonka luomissa raameissa yritykset toimivat. Kuntien ei tarvitse ajatella olevansa demokratian vuoksi jotenkin rajoitetumpia toiminnassaan, Mattila toteaa.

Koulutusta ja verkostoitumista

  • Aalto University Excecutive Education on Aalto-yliopiston omistama osakeyhtiö.
  • Aalto EE tarjoaa liikkeenjohdon valmennus- ja kehittämispalveluita yksilöille ja organisaatioille, Suomessa ja kansainvälisesti.
  • Aalto PRO tarjoaa asiantuntijoille sekä esimiehille vuosittain yli 50 erilaista ammatillisen tiedon päivittämiseen tarkoitettua koulutusohjelmaa.
  • Aalto ENT tarjoaa palveluita yrittäjyyden kehittämiseksi ja uuden liiketoiminnan synnyttämiseksi.
  • Talouslehti Financial Times on rankannut Aalto Executive Master of Business Administration -tutkinnon 50 parhaimman eurooppalaisen EMBA-ohjelman joukkoon.

Aalto EE:n toimitusjohtaja Pekka Mattilan mielestä mielikuvat julkishallinnon kankeudesta ovat aikansa eläneitä.

Tunneyhteys työkaluna

Kunnilla ja kaupungeilla on etulyöntiasema yrityksiin verrattuna siinä, että ihmisillä on luonnostaan vahva tunneside suhteessa asuinpaikkaansa. Tunneyhteys voi toimia johtamisen työkaluna, sillä yhteisöllisyyden kokemus luo merkityksellisyyttä ja sitouttaa ihmisiä yhteisiin tavoitteisiin.

– Yksittäinen yritys täyttää itse asiassa aika pienen osan asiakkaansa arjesta. Sen sijaan kaupungissa eletään, herätään, tehdään töitä, tunnetaan iloa, ärtymystä ja ollaan paljon kokonaisvaltaisemin mukana, Mattila sanoo.

– Kaupunkiin voi liittyä negatiivisiakin asioita, kieltoja, määräyksiä ja velvoitteita, mutta yhteisöllisyyden kokemuksen myötä ihmiset voivat tuntea, että tämä on sen arvoista.

Valttina merkityksellisyys

Mattilan mukaan työelämän muutosten rajuus on selvästi nähtävissä yritysmaailmassa, mutta korostuu julkisella puolella enemmän. Hän nostaa esille osaavan työvoiman. Samalla kun yksityisellä sektorilla puhutaan työvoimapulasta, ovat tähän liittyvät vaikeudet julkisessa organisaatiossa moninkertaiset.

– Julkisella puolella tulevat vastaan rajoitteet siinä, miten paljon palkalla on mahdollista sitouttaa ihmisiä. Toisaalta julkinen puoli voi työnantajana olla äärimmäisen kilpailukykyinen työn merkityksellisyydessä, Mattila puntaroi.

Aalto EE:n brändistä, viestinnästä ja alumnisuhteista vastaava johtaja Riitta Lumme-Tuomala kuitenkin vakuuttelee, että kaupungeilla on lukuisia erilaisia keinoja houkutella omaan palvelukseensa huippuosaajia.

Lumme-Tuomala on pohtinut paljon kaupunkien kilpailukykyä. Hän kuvaa, kuinka kaupungit kilpailevat keskenään parhaista osaajista, parhaista veronmaksajista ja yrityksistä.

– Itse asiassa kilpailu on siirtynyt yksittäisistä maista kaupunkeihin. Kaupungit ovat ne magneetit, jotka houkuttelevat osaajia.

Työn merkityksellisyyden lisäksi julkisella puolella työn verkostomaisuus ja mahdollisuus todella laajaan osaamisen hyödyntämiseen ovat ylivertaiset.

– Vain harva yritys pystyy tarjoamaan niin laajaa ja monipuolista työnkuvaa kuin kaupunki, Lumme-Tuomala toteaa.

HYVIN HARVA yritys kykenee tarjoamaan yhtä laajaa työnkuvaa kuin kaupunki.

Johtamista tarinan keinoin

Mikä yhdistää pitkän historian omaavaa japanilaista perheyritystä ja kasvavaa suomalaiskaupunkia? Ainakin se, että organisaatioiden johtamiskulttuurit ovat tutkija Eero Vaaran kiinnostuksen kohteita. Vaara on ollut mukana seuraamassa ja arvioimassa Espoon strategista päätöksentekoa ja strategiatyötä. Kaupungin strategiaa työstettiin yritysmaailmasta tutulla tyylillä tarinan muotoon.

– Narratiivi sopii kaupunkijohtamisen työkaluksi hyvin. Strategia on tulevaisuuden suunnittelua, ja siihen sisältyy osallistuminen, yhdessä luominen ja kommunikaatio.

Aalto-yliopistossa aiemmin johtamisen professorina työskennellyt Vaara aloitti vuoden alusta työnsä Oxfordin yliopistossa Saïd Business School -kauppakorkeakoulussa. Hän on ollut vaikuttunut Oxfordin yliopistossa siitä, kuinka laajasti johtaminen nähdään osana maailmanlaajuisten ongelmien ratkaisua.

– Kaupungit ja yritykset ovat yhdessä ratkaisemassa esimerkiksi vastuullisuuteen liittyviä kysymyksiä. Johtamisen ja hyvien päätösten merkitys on nykymaailmassa suuri.

Vaaran mukaan on luontevaa, että julkisten organisaatioiden johtamiseen haetaan malleja yksityiseltä puolelta. Johtaminen yritysmaailmassa ja julkishallinnossa ovat lähestyneet toisiaan viimeisen 30 vuoden aikana.

– Päätöksenteon taustalla sekä julkisella että yksityisellä puolella ovat hyvin samanlaiset mekanismit. Samaan tapaan kuin yritykset, myös kaupungit toimivat nykyisin globaalissa toimintaympäristössä.

Vaara on toiminut strategisen johtamisen valmentajana Aalto EE:n EMBA -koulutuksessa Espoon kaupungin johtohenkilöiden ryhmälle. Hän piti hedelmällisenä sitä, että EMBA-ryhmään osallistuvat opiskelijat haastoivat professorit näkemään ne käytännön tilanteet, joihin tieteellisellä koulutuksella pitää vastata. Vaaran vastuulla olleissa lopputöissä on ollut korkea akateeminen taso, mutta toisaalta niissä on pureuduttu kaupungin johtamisen kannalta oleellisiin kysymyksiin.

– Olen hyvin ylpeä töiden tasosta. Työt ovat olleet relevantteja ja selkeästi lisänneet ymmärrystä sekä akateemisesta näkökulmasta että kaupungin johtamisen tilanteista.

kynaHarm