Jatkuva oppiminen auttaa muuttuvassa maailmassa

Jatkuva oppiminen auttaa muuttuvassa maailmassa

Haluamme olla helposti lähestyttävä oppilaitos ja tavoitteenamme on profiloitua jatkuvan oppimisen mahdollistajaksi, kertoo Itä-Suomen yliopistossa koordinaattorina työskentelevä Elsi Similä.

Jatkuva oppiminen auttaa muuttuvassa maailmassa

Uuden oppiminen tarjoaa työuran eri vaiheissa oleville ihmisille mahdollisuuden vahvistaa omaa osaamistaan ja kouluttautua kokonaan uuteen ammattiin.

Teksti Vilma Timonen  Kuva Eino Ansio

Työelämän uudistuessa on jatkuvasta oppimisesta tullut entistä tärkeämpää. Jatkuva oppiminen tarjoaa työuran eri vaiheissa oleville ihmisille mahdollisuuden vahvistaa omaa osaamista tai kouluttautua kokonaan uuteen ammattiin.

– Meillä on systeeminen maailma, joka muuttuu koko ajan kompleksisemmaksi. Muutoksessa korostuvat erikoistuneen osaamisen merkitys mutta myös geneerinen osaaminen. Osaamisen kasvattaminen auttaa sopeutumaan niin elämään kuin työelämäänkin, sanoo Itä-Suomen yliopiston eli
UEF:n jatkuvan oppimisen koordinaattori Elsi Similä.

Itä-Suomen yliopisto on noin 17 700 aikuisopiskelijallaan ja 70 oppiainetta käsittävällä avoimen yliopiston tarjonnallaan yksi jatkuvan oppimisen edelläkävijöistä Suomessa. Yliopisto koostaa koulutussisältöjä ja oppimisväyliä yhteiskunnan tarpeita ennakoiden ja tekee aktiivista yhteistyötä työelämätoimijoiden kanssa.

Yliopiston jatkuvan oppimisen koulutustarjonta on laaja ja monitieteellinen. Tarjonnassa on opintoja avoimen yliopiston opinnoista erikoistumiskoulutuksiin, joita ovat esimerkiksi sosiaalityön ja farmasian erikoistumiskoulutukset. Lisäksi järjestetään erilaisia täydennyskoulutuksia, kuten yritysten tarpeisiin räätälöityjä tilauskoulutuksia.

Viimeisen kahden vuoden aikana tarjontaan on lisätty kaikille avoimia MOOC-opintojaksoja, joita on tällä hetkellä tarjolla 13 ja uusia avautuu jatkuvasti. MOOC-opintojaksot ovat joustava ja maksuton tapa perehtyä itsenäisesti eri tieteenaloihin ja niiden ajankohtaisiin teemoihin. Ne soveltuvat myös tutkintotavoitteisesta opiskelusta ja avoimen yliopiston opinnoista kiinnostuneille.

Avoimeen yliopistoon ilman aiempia suorituksia

Pääsääntöisesti avoimen yliopiston opiskelijoille ei ole määritelty osaamisvaatimuksia tai edeltäviä suorituksia, vaan opiskelemaan voi ryhtyä kuka vain. Ainoastaan erikoistumiskoulutukseen osallistuminen edellyttää opiskelijalta yliopisto- tai ammattikorkeakoulututkintoa.

– Avoin on aidosti avointa, Similä sanoo.

Hän korostaakin, että jatkuvassa oppimisessa ratkaisevaa on opiskelijan oma kiinnostus ja motivaatio. Opiskelutaidot, kuten tieteellisen tekstin kirjoittaminen ja lukeminen, ovat opittavissa.

– Haluamme olla helposti lähestyttävä ja profiloitua jatkuvan oppimisen mahdollistajaksi. Viime vuosina olemme kehittäneet olemassa olevia opintoja ja kehittämistyön tuloksena on syntynyt uusia kokonaisuuksia, kuten asiakas- ja potilasturvallisuuden perusopinnot. Lisäksi olemme tehneet laajennuksia avoimen opintoihin, jotka mahdollistavat avoimen väylän kautta tutkinto-opiskelijaksi hakeutumisen. Tästä hyvänä esimerkkinä farmasian perusopinnot ja sen väylä. Kehitystyömme on jatkuvaa, ja tavoitteenamme on lisätä avoimen väylien määrää vielä nykyisestään ja tuoda tarjolle laajempaa valikoimaa tutkinto-opiskelusta kiinnostuneille. Ensi vuonna avoimen väylä kasvaa 500 paikalla, Similä avaa.

Koronapandemia ja sen tuomat muutokset ovat lisänneet kiinnostusta jatkuvaa oppimista kohtaan, ja yliopisto vastaa tähän laajentuneeseen kysyntään.

– Ihmisten muuttuneet elämäntilanteet vaikuttavat: avoimen yliopiston suosio on kasvanut. Siirsimme viime keväänä kaiken opetuksemme verkkoon, ja tarjontamme on nyt entistä saavutettavampaa verkko-opintoina. Lisäksi jatkamme edelleen kampanjaamme, jonka myötä työttömät ja lomautetut pääsevät opiskelemaan maksutta, Similä kertoo.

TYÖTTÖMÄT JA LOMAUTETUT opiskelevat avoimessa maksutta.

Aktiivista yhteistyötä

Korkeakoulujen välinen yhteistyö jatkuvan oppimisen saralla on aktiivista niin Itä-Suomessa kuin laajemminkin. Itä-Suomen yliopisto tekee paljon valtakunnallista opetus- ja tutkimusyhteistyötä sekä muiden yliopistojen että ammattikorkeakoulujen kanssa. Erityisen tiiviistä yhteistyö on Savonia- ja Karelia-ammattikorkeakoulujen kanssa. Yhteistyön tavoitteena on vastata muuttuviin työelämän tarpeisiin korkeakoulujen yhteisen osaamisen ja tarjonnan avulla.

Itä-Suomen yliopisto tekee strategista yhteistyötä myös Turun yliopiston kanssa lapsi- ja perhepalveluissa tarvittavan osaamisen vahvistamiseksi.

Yksi yhteistyön muodoista on esimerkiksi THL:n tilaama ja Tampereen yliopiston kanssa toteutettu, suursuosion saavuttanut koronavirustartuntojen jäljityksen verkko-opintojakso. Opintojakso on suunnattu erityisesti koronajäljityksen parissa työskenteleville sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille.

Itä-Suomen yliopisto aikoo vastedeskin panostaa jatkuvaan oppimiseen ja laajaan opintotarjontaan, mikä on myös kirjattu yliopiston strategiaan.

– Olemme keskeinen valtakunnallinen toimija, ja sellaiseksi haluamme profiloitua jatkossakin. Tulemme lanseeraamaan yliopiston jatkuvaa oppimista pian.

Yliopiston aikuiskoulutuksest vastaa sen oma koulutus- ja kehittämispalvelu, joka välittää korkeatasoista koulutusta yrityksille ja muille organisaatioille.

– Keskeinen toimija yliopistossamme on Jatkuvan oppimisen keskus, jonka rooli tulee jatkossa korostumaan nykyistä vahvemmin jatkuvan oppimisen koordinoinnissa. Tämä ei tarkoita, että jatkuvaa oppimista toteutettaisiin vain Jatkuvan oppimisen keskuksessa, vaan se on koko yliopiston yhteinen tehtäväkenttä, Similä selventää.