Isovanhemmuus on taitolaji

Isovanhemmuus on taitolaji

Väestöliiton vastuuasiantuntija Minna Oulasmaan mukaan noin 80 prosenttia isovanhemmista osallistuu lastenlastensa elämään. Tutkimusten mukaan isovanhemmat auttavat enemmän lapsiaan kuin toisin päin.

Isovanhemmuus on taitolaji

Valtaosa suomalaisista isovanhemmista auttaa lapsiaan ja heidän perheitään. Aina suhteet eivät ole auvoiset, mikä rasittaa kaikkia.

Teksti Helen Partti  Kuva Joona Raevuori

Millaista isovanhemmuutta toivotte minulta? Siinä on taikalause, joka voisi toimia aloituksena uudessa tilanteessa, joka tuo parhaimmillaan suurta iloa ja hyötyä eri sukupolville. Kun isovanhemmuus koittaa ensimmäisen kerran, pelisääntöjä ei ole vielä kenelläkään. Niistä olisi hyvä sopia hyvissä ajoin, ja ne kannattaisi päivittää aina tarvittaessa, jottei ajauduttaisi hankaukseen.

Väestöliiton vastuuasiantuntija Minna Oulasmaa tietää, millaiset asiat askarruttavat suomalaisia isovanhempia. Hän työskentelee Väestöliiton Sukupolvien sopu -toiminnassa ja käsittelee aihetta vasta julkaistussa Suukkoja ja säröjä sukupolvisuhteissa -kirjassaan. 

Isovanhemmat ottavat Väestöliittoon yhteyttä usein siksi, että heillä on huoli oman lapsen tai lapsenlapsen jaksamisesta tai terveydestä.  

– Monesti myös sukupolvien välisissä suhteissa on kitkaa ja erimielisyyksiä. Välit ovat menneet poikki, eikä lastenlasta saa hoitaa niin paljon kuin haluaisi, tai sitten hoitovastuuta on liikaa, Oulasmaa sanoo.

Isovanhemmat saattavat pohtia lastenlasten käyttämää ruutuaikaa, syömistä, harrastuksia tai vaatteita. He ovat kenties omassa lapsuudessaan tottuneet niukkuuteen ja haluavat nyt hemmotella herkuilla ja uusilla vaatteilla. Jos vanhemmat rajoittavat herkuttelua ja hankkivat vaatteet kierrätettynä, moni hyvää tarkoittava teko karahtaa kiville.

Näin ei tarvitsisi olla, kun asiat otetaan rehellisesti puheeksi. 

– Siinä me suomalaiset emme ole kuitenkaan kovin hyviä.

Roolit tasapainossa

Erittäin kuluttavaksi koetaan erityisesti se, jos välit on pantu poikki kertomatta mitään syytä. 

Monesti kitkaa voi löytyä miniän ja anopin väliltä. Silloin puun ja kuoren väliin joutuu usein aikuinen poika. Miten tulisi toimia, jotta oma äiti ei suuttuisi ja puoliso pysyisi tyytyväisenä? 

– Varsinkin isoäidit hurahtavat usein isovanhemmuuteen, ja lapsenlapsesta tulee koko elämän sisältö. On kuitenkin hyvä muistaa, että isovanhemmuus on ainoastaan yksi rooli muiden roolien rinnalla.

Oulasmaan mukaan elämää voi tutkailla neljä pöydänjalkaa -mallin avulla ja miettiä, ovatko pöydänjalat – minä itse, kodin ulkopuolinen elämä, tärkeä ihmissuhde, läheisten tarpeet sekä hoiva – tasapainossa.

Tulevat isovanhemmat voivat kysyä jo odotusaikana, millaisia odotuksia heidän aikuisilla lapsillaan on isovanhemmuuden suhteen. Toivotaanko isovanhemmilta esimerkiksi lastenhoitoa, yökyläpaikkaa, vaatteita, rahaa, iltasadun lukemista vai viihdyttämistä Teams-palaverin aikana? 

Väestöliiton verkkosivuilla voi tutustua liiton isovanhemmille suunnattuihin palveluihin ja ryhmiin sekä osallistua Suukkoja ja säröjä -kirjan arviointiraatiin.

vaestoliitto.fi/isovanhemmat/