Infrastruktuurin uusi kierros

Infrastruktuurin uusi kierros

logggg

Infrastruktuurin uusi kierros

Teksti Kimmo Kurunmäki  Kuva Jarkko Mikkonen

SUOMEN KAUPUNGIT ovat kattavan teknisen infrastruktuurin osalta kertaalleen rakennettuja. Kantakaupunki-infra rakennettiin viime vuosisadan alkupuoliskoon mennessä. Laajentuvan kaupungin infraa alettiin tehdä autoistumisen ja lähiörakentamisen myötä 1950-luvulta lähtien.

NYT OLEMME infran rakentamisessa uudella kierroksella. Avaamme katuja vanhentuneiden ja huonokuntoisten maanalaisten verkostojen uusimiseksi. Parannamme niiden kapasiteettia kestämään kaupunkien kasvun ja ilmastonmuutoksen tuomat rasitteet. Digitalisoimme verkostojen seurannan ja ylläpidon. Samalla pistämme kadut kerralla uusiksi panostamalla etenkin pyöräliikenteen sujuvuuteen ja kävely-ympäristön laatuun.

MYÖS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT ovat uudistumassa merkittävästi. Rakennamme keskitettyjä, kaupunkiseudun laajuisia käsittelylaitoksia, kun taas energiantuotannossa ja -jakelussa yhdistelemme kauko- ja lähijärjestelmiä. Jätteiden ja energian kiertotalouden mahdollisuuksia alamme vasta hahmottaa laajalla rintamalla. Kun kiertotalous toimii, jäte muuttuu resurssiksi. Palveleeko nykypäivän infra kuitenkaan tulevaisuuden kiertotaloutta?

PALVELEEKO NYKYPÄIVÄN infra kuitenkaan tulevaisuuden kiertotaloutta?

SUOMI ON pioneereja liikkumisen yksilöllisten palvelujen kehittämisessä. Palvelujen sujuvuus edellyttää toimivaa perusinfrastruktuuria ja kokeilevaa asennetta infran hyödyntämiseen sekä ennen kaikkea kytkeytymistä joukkoliikennejärjestelmiin. Raiteita ja bussijärjestelmiä rakennetaan suurten ihmisjoukkojen liikkumisen tarpeisiin ja maankäytön kehityshankkeisiin kaupunkiseuduilla. Valtakunnan politiikassa ratkotaan kaupunkienvälisiä, nopeita junayhteyksiä.

VOIMME HYVÄLLÄ syyllä sanoa, että alalla tapahtuu, ja haasteena on, miten osaamme ennakoida teknisen infran tulevia muutostarpeita. Aluetutkija Timo Aro on todennut, että joka päivä kaupunkiseuduille muuttaa kaksi bussilastillista uusia asukkaita Suomessa. Maailmalla yksittäinen suurkaupunki kasvaa bussilastillisen tunnissa. Infran kääntäminen kiertotaloudellisen kasvun rungoksi tulee olemaan seuraava suuri muutos niin meillä kuin maailmalla. Tämä koskee kaikkia alueita, riippumatta väestönkehityksestä.

INFRARAKENTAMISEN SUHDANTEET näyttävät Suomessa lievää kasvua vuodelle 2020. Odotukset perustuvat etenkin liikenneväylien korjausvelan lyhentämiseen, uusiin väylähankkeisiin ja tuulivoimarakentamiseen. Pula rakennuttamisen, suunnittelun ja urakoinnin ammattilaisista on vaivannut infra-alaa pitkään. Uusia ammattilaisia tarvitaan, jottei infran tila muodostu tulpaksi kestävälle kasvulle.

Kirjoittaja on RAKLI ry:n yhdyskunta ja infra -toimialan johtaja.