Infra ratkaisee – visio puuttuu

Infra ratkaisee – visio puuttuu

logggg

Infra ratkaisee – visio puuttuu 

Teksti Kalle Vaismaa Kuva Unto Rautio

1960–1970 LUVUILLA panostettiin voimakkaasti tie- ja ratainfran kehittämiseen. Valtateitä parannettiin ja uusia oikoratoja rakennettiin muun muassa Tampereelta Seinäjoelle sekä Jämsänkoskelta Jyväskylään. Päätieverkon parantaminen mahdollisti elinkeinoelämän logistisen kehitysharppauksen aivan uudelle tasolle. Tampereen teknillisen korkeakoulun tutkimuksen (1996) mukaan kehittyneen liikenneverkon tuottamat säästöt Suomen kuorma-autokuljetuksille vuoden 1995 kuljetusmäärillä olivat yli kaksi miljardia euroa.

LIIKENNEINFRA on teollisuuden tuotantolinja, minkä vuoksi se on pidettävä hyvässä kunnossa. Tuplaraiteen rakentaminen pääradalle Ouluun saakka sekä monien valtateiden kapasiteetin ja turvallisuuden parantaminen ovat avainasemassa. Kilpailukykymme varmistamiseksi meillä täytyy olla pääsy maailmalle. Lento- ja laivaliikenteen kehittämisen lisäksi suora raideyhteys Eurooppaan on tavoiteltavaa. Paitsi tavaraliikennettä liikenneinfran kehittäminen parantaa myös kansallista ja kansainvälistä henkilöliikennettä.

INFRA RATKAISEE myös ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Kuljetusala tekee koko ajan toimenpiteitä päästövähennysten eteen. Uudet ajoneuvot ovat vähäpäästöisempiä, polttoaineissa on biokomponentteja ja operaatioita suunnitellaan tehokkaammin. Väylien heikko kunto kuitenkin vie päästökehitystä väärään suuntaan.

INFRA LUO perustan, jonka päälle voidaan tuottaa uusia liikkumisen palveluja ja ottaa uusia teknologisia kehitysharppauksia. 

KAUPUNKIEN KESTÄVÄN liikkumisen edistämisessä infra on tärkeässä roolissa. 1990-luvulla Göteborgissa Volvon pääjohtaja ilmaisi pormestarille huolensa autoilun määrästä ja ruuhkista. Göteborgissa ruvettiin panostamaan raideinfraan, minkä seurauksena kestävän liikenteen kulkutapaosuus kasvoi 10 prosenttiyksikköä kymmenessä vuodessa. Tukholmassa panostettiin 1990-luvulla voimakkaasti pyöräilyinfran kehittämiseen, ja siellä saavutettiin sama tulos samassa ajassa pyöräilyn osalta. Samankaltaisia esimerkkejä löytyy monista kaupungeista ympäri Eurooppaa.

EUROOPPA RAKENTAA kilpailukykyistä ja kestävää tulevaisuutta infran voimakkaalla kehittämisellä. Suomessakin hyväksyttiin tämän vuoden huhtikuussa valtakunnallinen 12-vuotinen Liikenne 12 -liikennejärjestelmäsuunnitelma, mikä on hyvä askel pitkäjänteiseen infran kehittämiseen. Kuitenkin Suomelta puuttuu iso visio väyläverkon kokonaiskehitykseen – sekä valtio- että kaupunkitasolla. Tarvitsemme lisää näkökykyä, yhteisymmärrystä ja rahaa. Liikenne 12 -ohjelman rahoitusraami vuosille 2021–2031 on noin 27 miljardia euroa. Ruotsi parantaa elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä liikenneinfrastruktuurin avulla yli kolminkertaisesti Suomeen verrattuna. Ruotsissa on myös visio!

ON HYVÄ tiedostaa, että infra ratkaisee. Infra luo perustan, jonka päälle voidaan tuottaa uusia liikkumisen palveluja ja ottaa uusia teknologisia kehitysharppauksia. Jos väylät ovat epäkunnossa, palveluista ei saada hyötyjä irti. Ja jos infra pettää, Suomen kilpailukyky sakkaa.

Kirjoittaja on Industry Professor Tampereen yliopistolla ja Tutkimuskeskus Terrassa