Hyötyliikuntaa matkalipulla

Hyötyliikuntaa matkalipulla

Helsingin seudulla 56 prosenttia työmatkoista tehdään kestävillä kulkutavoilla. Työnantaja voi kannustaa henkilöstöä käyttämään joukkoliikennettä esimerkiksi työsuhdematkalipulla.

Hyötyliikuntaa matkalipulla

Lyhyetkin säännölliset kävelymatkat kerryttävät liikunnan määrää, mikä on hyvinvoinnin kannalta erittäin tärkeää. Työnantaja voi edistää työntekijöidensä terveyttä tukemalla joukkoliikenteen hyödyntämistä.

Teksti Aino Tiirikkala  Kuva HSL

Suomalaiset liikkuvat liian vähän: jopa viidennes työikäisistä ei liiku lainkaan. Vapaa-ajan liikkuminen on lisääntynyt, mutta yleiskuntomme on silti heikkenemään päin. Tämä näkyy esimerkiksi varusmiesten kuntotesteissä.

– Meillä on enemmän vapaa-aikaa, mutta myös istumme työpaikoilla entistä enemmän. Jopa 76 prosenttia valveillaoloajasta ollaan paikallaan, sanoo Helsingin seudun liikenteen eli HSL:n yritysasiakasvastaava Anna Ruskovaara.

Uudet liikuntasuositukset painottavatkin arki- ja hyötyliikuntaa. Enää ei ajatella, että pitäisi liikkua edes 10 minuutin pätkissä. Pienetkin kävelymatkat edistävät terveyttä. Päivittäinen liikkumissuositus on noin 10 000 askelta.

– Liikkumista voi kerryttää hyvin työmatkalla. Joukkoliikenteen käyttäjä ottaa vuorokaudessa noin 2000 askelta autoilijaa enemmän.

Joukkoliikenteessä matkustaminen on myös turvallista, eikä siinä vielä kaikki.

Viisi vuotta sitten tehdyn brittitutkimuksen mukaan työmatkojen kulkeminen julkisilla välineillä tekee ihmiset onnellisemmiksi kuin yksityisautoilu. Omalla autolla töihin tulevat olivat 13 prosenttia todennäköisemmin stressaantuneita. Joukkoliikenteen käyttäjät taas virkistyivät kävellessään pysäkille tai asemalle. He rentoutuivat matkan aikana lukiessaan, seurustellessaan tai leväten. Joukkoliikenteen käyttäjät myös nukkuivat paremmin.

Paljon muutospotentiaalia

Vähäisellä liikkumisella on hintalappunsa. Kahdesta kolmeen kertaa viikossa liikkuvilla on vuodessa 4,5 sairaspoissaolopäivää vähemmän kuin harvemmin liikkuvilla.

– Yleisin syy vähälle liikkumiselle on ajan puute. Siksi on iso asia, jos työmatkan voi tehdä pyörällä tai päivän liikkumisen voi hoitaa työmatkallaan hyötyliikuntana.

Vuonna 2012 tehdyn valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen mukaan lyhyistä, yhdestä kolmeen kilometrin mittaisista matkoista puolet tehdään autolla.

HSL on selvittänyt Helsingin seudun asukkaiden muutospotentiaalia noin 100 yrityksessä maksuttoman työmatkakyselyn avulla. Ihmisiltä on kysytty, kuinka helposti he voisivat tulla töihin joukkoliikenteellä, pyörällä tai kävellen keväästä syksyyn.

– Autoilevista noin 40 prosenttia kokee, että joukkoliikenne on mahdollinen vaihtoehto työmatkalle tai että he voisivat sitä hyvin helposti käyttää.

Ruskovaaran mukaan työnantajat voivat edistää joukkoliikenteen käyttämistä parhaiten taloudellisin kannustimin.

– Keskeisin kannustin on työsuhdematkalippu. Toivomme, että siitä tulisi yhtä tunnettu ja toivottu kuin lounas- tai liikuntasetelit.

Työmatkoilla liikutaan jo

  • Vuonna 2018 Helsingissä 47% työmatkoista kuljettiin joukkoliikenteellä.
  • Työmatkoista 16% pyöräiltiin ja 10% käveltiin. 27% meni töihin autolla.
  • Viidentoista seutukunnan alueella 36% työmatkoista tehtiin joukkoliikenteellä, 13% pyörällä, 7% kävellen ja 44% henkilöautolla.

Hintalappu parkkipaikalle

Tehokkainta liikkumiseen kannustaminen on silloin, kun työntekijöille tarjotaan vähintään 300 euron arvosta työsuhdematkalippuja ja samalla auton pysäköinnistä tulee edes osittain maksullista. Maksuton pysäköintipaikka on nimittäin merkittävä autoilun kannustin.

– Olisi hyvä herätä pohtimaan, voidaanko liikkumisen tasapuolisuuden nimissä autoilulle laittaa edes nimellinen hintalappu. Tämä karsii turhaa autoilua ja kannustaa kestävämpään liikkumiseen.

Mitä lähempänä keskustaa ollaan, sitä todennäköisemmin pysäköintipaikan hinnalla voi tarjota joukkoliikennelipun koko vuodeksi. Ruskovaara myös kehottaa miettimään muillekin liikkumismuodoille tarjottavia etuja.

– Eräässä IT-alan yrityksessä saattoi valita parkkipaikan, joukkoliikenteen matkakortin tai työsuhdepolkupyörän välillä. Jos joukkoliikenne on kilpailukykyinen vaihtoehto, työntekijä harkitsee sitä.

Nykyisin polkupyöriä on mahdollista kuljettaa metrossa ja lähijunassa. Turvalliset säilytys-, suihku-ja pukutilat ovat tärkeitä työmatkapyöräilijöille. Yritys voi myös tarjota verovapaan kaupunkipyöräedun.

– Se kannustaa myös vapaa-ajan pyöräilyyn ja tekemään liityntämatkoja pyörällä, jos juna-asemalta on parisen kilometriä työpaikalle ja lähellä on kaupunkifillariasema, Ruskovaara huomauttaa.

Työpaikalle voidaan hankkia myös yhteiskäyttöisiä pyöriä ja autoja. Joukkoliikenteen käyttäjältä säästyy parkkipaikan hakemisen lisäksi aikaa niinä talviaamuina, jolloin oma auto pitäisi lämmittää ja sen ikkunat puhdistaa jäästä.