Hiilineutraali tulevaisuus saavutetaan yhteistyöllä

Hiilineutraali tulevaisuus saavutetaan yhteistyöllä

Tampereen kaupunki etsii nyt kumppanikseen yrityksiä sekä yhteisöjä, jotka toteuttavat visiota täysin hiilineutraalista kaupungista vuoteen 2030 mennessä. 

Teksti Virpi Ekholm

Tampereen kaupungilla on kunnianhimoinen tavoite: se haluaa olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaa, että kaupunki tuottaa silloin ilmakehään vain sen verran hiilidioksidipäästöjä kuin se pystyy sitomaan.

Tampereelle rakennettavan kaupunginosan, Hiedanrannan, tavoite on vielä tätäkin korkeampi: kaupunginosan halutaan sitovan hiiltä jopa enemmän kuin sitä vapautuu.

Vaikka asetetut tavoitteet ovat kovia, ne ovat Tampereen pormestari Lauri Lylyn mukaan realistisia.

–  Olen vakuuttunut, että pääsemme näihin tavoitteisiin. Se edellyttää kuitenkin pitkäjänteistä työtä, jota pitää tehdä kaupungin jokaisella sektorilla, Lyly kiteyttää.

Käytännössä Tampereen kaupungin tulisi vähentää kasvihuonepäästöjään ainakin 80 prosenttia vuodesta 1990. Erityisesti vähennykset kohdistuvat kaukolämmön tuotantoon ja tieliikenteeseen. Lisäksi kaupungissa lisätään hiilinieluja, kuten metsän kasvua, kaupunkivihreää ja puurakentamista.

Samalla kaupungin väkiluvun odotetaan kasvavan roimasti. Kaupungin kasvun ja ilmastotavoitteiden yhdistäminen on haastavaa, mutta ei mahdotonta.

–  1990-luvun alusta kaupungin väkiluku on kasvanut 25 prosenttia, mutta hiilipäästöt ovat vähentyneet 25 prosenttia. Tämä antaa uskoa siihen, että ratkaisuja löytyy varmasti, Lyly huomauttaa.

Uusiutuvaa energiaa 

Monia isoja ratkaisuja on kaupungissa jo tehtykin.

Uudet asuinalueet kaavoitetaan Tampereella pääosin joukkoliikenneyhteyksien varrelle. Raitiovaunukiskoja rakennetaan kaupungissa täyttä vauhtia, ja myös lähijunaliikennettä edistetään.

Tampereen Sähkölaitos on investoinut merkittävästi uusiutuvaan energiaan. Naistenlahden kakkosvoimala on tarkoitus uudistaa vuonna 2020, jonka jälkeen voimalassa voidaan tuottaa sähköä ja lämpöä 100-prosenttisesti biopolttoaineilla.

Tampereen Nekalaan ryhdytään tänä vuonna rakentamaan geotermisen energian tuotantolaitosta, mikä tarkoittaa 6-7 kilometrin lämpökaivon poraamista kallio-
perään. Tarastenjärvelle puolestaan avattiin viime kesänä aurinkopuisto, jossa 480 aurinkopaneelia tuottaa asukkaille uusiutuvaa, puhdasta energiaa.

Megahankkeiden rinnalla tarvitaan myös pieniä, jokapäiväisiä ilmastotekoja. Niihin kannustetaan jokaista kaupunkilaista.

–  Itse pyrin aina kävelemään kokouspaikkojen välillä keskustan alueella, pormestari paljastaa.

Lisää kumppaneita tarvitaan

Kaikkia tarvittavia ratkaisuja kaupungilla ei ole valmiina. Niiden kehittämiseen tarvitaan kumppaniksi yrityksiä ja yhteisöjä.

–  Kaupunki ei voi itse keksiä kaikkea, eikä meillä ole resursseja kaikkea toteuttaakaan. Pyrimmekin tarjoamaan yrityksille alustan, jonka pohjalta ne voivat rakentaa käytännön ratkaisuja, Lyly kuvailee.

Erinomainen esimerkki tästä on Hiedanrannan uusi biohiilijalostamo, jolle Tampere on tarjonnut kehitysympäristön.

Biohiilen tuotanto sitoo tehokkaasti hiilidioksidia, ja sivutuotteena syntyy lämpöä, jota syötetään kaupungin kaukolämpöverkkoon. Lopputuotetta, biohiiltä, voidaan käyttää esimerkiksi ympäristön puhdistamiseen ja kasvien kasvun parantamiseen.

 


 

Hiedanranta perustuu kestäviin ja älykkäisiin ratkaisuihin, jotka helpottavat sen asukkaiden arkea. Kuva Tampereen kaupunki.

Hiedanranta uusien ideoiden laboratoriona

Tampereelle on syntymässä uusi, 25 000 asukkaan kaupunginosa Hiedanranta, joka sijaitsee entisellä teollisuusalueella. Alue on Näsijärven rannalla, sujuvan raitiotiematkan ja hyvien yhteyksien päässä keskustasta.

Hiedanrantaa tehdään kunnianhimoisesti yhdessä sen asukkaiden, yritysten ja yhteisöjen kanssa. Samalla uusi kaupunginosa voi toimia uusien ideoiden laboratoriona.

– Täällä voimme kokeilla ja kehittää täysin uudenlaisia asioita, joita voidaan myöhemmin hyödyntää muualla kaupungissa, kertoo Hiedanrannan kehitysohjelman johtaja Reijo Väliharju.

Hiedanrannassa toimii jo useita innovatiivisia yrityksiä, jotka kehittävät tulevaisuuden ekologisia teknologioita sekä muita kestäviä ratkaisuja, kuten biohiilijalostamo Carbofex Oy, vertikaaliviljelyä kehittävä Evergreen Farm Oy ja kuivakäymälöihin erikoistunut Digi-Toilet Systems Oy.

– Kun käyt kulttuuritila Kuivaamon wc:ssä, ravinteita käytetään viereisessä kasvihuoneessa ruoan tuotantoon. Tämä on todellista kiertotaloutta, Väliharju hymyilee.