Hengityssuojain suojaa myös käyttäjäänsä

Hengityssuojain suojaa myös käyttäjäänsä

Tuotekehityksen ja laaduntarkkailun osalta JedX tekee yhteistyötä VTT:n kanssa. Jatkuvan laaduntarkkailun ansiosta asiakas saa käyttöönsä aina parhaan mahdollisen tuotteen. 

Hengityssuojain suojaa myös käyttäjäänsä 

Ammattitason hengityssuojaimet ovat myös kuluttajan ulottuvilla. Tyyppi-hyväksytyt, suomalaiset hengityssuojaimet tekee JedX Medcare. 

Teksti Susanna Bell  Kuva Juha Arvid Helminen

Olen käyttänyt hengityssuojainta, joka oli tuontitavaraa. Sen kautta oli vaikea hengittää ja se haisi. 

– Siinä on pähkinänkuoressa syy, miksi JedX valmistaa hengityssuojaimia Suomessa, toimitusjohtaja Jari Nurminen toteaa. 

JedX valmistaa hengityssuojaimia terveydenhoidon ammattikäyttöön, jolloin käyttömukavuuden ja turvallisuuden pitää olla huipputasoa. Samalla suojaimella voi tehdä töitä 8 tuntia. Syksystä lähtien suojaimia on myyty kolmisen miljoonaa noin sadalle sairaalalle Suomessa ja Euroopassa, missä ne ovat syrjäyttäneet kansainvälisiä kilpailijoita. 

– Toivomme, että kuluttajatkin löytävät suojaimemme. Suurin riskiryhmä on yli 60-vuotiaat, ja heidän keuhkonsa voivat olla valmiiksi vajaatehoiset. Suojaimen läpi täytyy olla kevyt hengittää. Silmälasitkaan eivät huurustu, jos suojaimen asettaa oikein, Nurminen lupaa. 

JedX-suojainten hengitysvastukset ovat alhaisemmat kuin 95 prosentilla markkinoitten hengityssuojaimista. Lisäksi jopa JedX:n FFP2-suojain suojasi virukselta yli 99-prosenttisesti, vaikka 94 prosenttia olisi riittänyt sertifikaattiin. FFP3-suojaimissa suojausteho on lähes sata, vaikka 99 prosenttia olisi riittänyt. 

Hengityssuojainta ei saa myydä kuluttajalle ilman tyyppihyväksyntää. Kangasmaskeja voi, nimellä kansalaismaski, koska kuluttajan oletetaan ymmärtävän, että kansalaismaski ei täysin suojaa käyttäjäänsä eikä muita. 

Maski ei ole hengityssuojain

  • Kansanmaskeja ovat pestävät kangasmaskit ja eri materiaaleista valmistetut kertakäyttöiset maskit. Kansanmaskin tarkoitus on vähentää pisaroiden leviämistä, mutta se ei täysin suojaa käyttäjäänsä. Niissä ei saa olla CE-merkintää. 
  • Kirurgiset suu- ja nenäsuojukset ovat sinisiä kertakäyttömaskeja, joiden tarkoitus myös on suojata muita, esimerkiksi potilaita. Ne luokitellaan lääkinnällisiksi laitteiksi, ja niissä pitää olla CE-merkintä. 
  • Hengityssuojaimet ovat henkilönsuojaimia. Vasta hengityssuojain suojaa myös käyttäjäänsä. Hengityssuojaimissa pitää olla muun muassa CE-merkintä ja laatua valvovan ilmoitetun laitoksen nelinumeroinen tunnusnumero.
  • Euroopassa suojaintasoista käytetään nimityksiä FFP2 ja FFP3, Yhdysvalloissa N95 ja N99. Jälkimmäiset nimitykset kertovat, kuinka monta prosenttia ilman epäpuhtauksista suodattuu.
  • Lähde: Tukes, JedX

 Kotimainen tuotanto 

JedX Medcare valmistaa Suomessa FFP2-, FFP3-, N95- ja N99-tason hengityssuojaimia Vantaalla vartavasten rakennetuissa tuotantotiloissa ja tuotantolinjoilla. Työntekijöille on tietysti JedX-hengityssuojaimet, hanskat käsissä ja sairaalan suojavaatetus. Ulos ja sisään kulkiessa kädet desinfioidaan. Hygieniataso on korkeampi kuin laki edellyttää. 

Nurmisen mukaan kevään koronakriisin keskellä heiltä kysyttiin kovasti Kiinan tuontia. Heräsi kysymys, miksi suojaimia piti tuoda Kiinasta asti kovalla hinnalla, vaikka laatu saattoi olla mitä tahansa. Miksi ei hengityssuojaimia voisi tehdä itse Suomessa? 

JedX tarttui hetkeen ja otti selvää, millaiset laitteet, linjastot ja raaka-aineet tarvittiin. Oppimiskäyrä oli huima. 

– Jos olisimme silloin tienneet, mitä kaikkea pitää tietää, emme ehkä olisi lähteneet tähän, Nurminen naurahtaa. 

Työ- ja elinkeinoministeriö jakoi paljon teknistä tietämystä. Business Finland antoi 100 000 euroa koronatukea toiminnan kehittelyyn. 

JedX sopi Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen kanssa sadasta materiaalitestistä, jotka todistivat, että JedX:n hengityssuojaimien läpi oli helppo hengittää, ja että ne suojasivat hyvin. 

JedX on ainoa suomalainen valmistaja, jonka FFP2- ja FFP3-hengityssuojaimilla on tyyppihyväksyntä. 

Yritys on osa suomalaista huoltovarmuutta. Myös Työterveyslaitos testasi hengityssuojaimet ja totesi, että ne istuivat hyvin keskivertoihmisen kasvoille.