Helsingin kaupunginmuseo iloitsee 110-vuotiskesästä

Helsingin kaupunginmuseo iloitsee 110-vuotiskesästä

logggg

Helsingin kaupunginmuseo iloitsee 110-vuotiskesästä

Teksti Maria Paldanius  Kuvat Jussi Hellsten + Ismo Hölttö + Yehia Eweis

Kaupunginmuseolle juhlavuosi merkitsee paljon. Se kuvastaa, kuinka museo on säilynyt ihmisten sydämissä tähän päivään asti. 

Helsingin kaupunginmuseon, Ratikkamuseon ja Hakasalmen huvilan ovet avautuivat kävijöille 1. kesäkuuta. 

Moni asia ehtii muuttua 110 vuodessa. Niin pitkään maailman ainoa Helsinki-aiheinen museo, eli Helsingin kaupunginmuseo on tallettanut kaupungin ja kaupunkilaisten elämää. Pitkästä aikajänteestä ja jatkuvista muutosten virroista huolimatta juhlavuottaan viettävän museon ydintoiminta on pysynyt pitkälti ennallaan.

– Museot ovat muistiorganisaatioita, joille arjen ilmiöiden tallentaminen valokuvin on aina ollut tärkeää: se oli sitä 110 vuotta sitten ja on edelleen. Museon tehtävä on myös tutkia. Tutkimustyö on jatkunut kaikkien vuosien ajan, myös poikkeusaikana, kertoo Helsingin kaupunginmuseon museonjohtaja Reetta Heiskanen.

Korona-aikana museolla on panostettu erityisesti digiin. Oppimisen ja hyvinvoinnin palveluja on toteutettu verkossa, Teams-opastuksia järjestetty Helsingin kouluille ja päiväkodeille ja ikäihmisten palveluja striimattu seniorikoteihin. Kiitosta on niittänyt myös helsinkikuvia.fi-palvelu, josta löytyy maksuton, yli 65 000 valokuvan laajuinen kuvakokoelma selailtavaksi ja käytettäväksi.

– Vanhojen esineiden ja valokuvien esittely on yhtä tärkeää kuin nykyajan dokumentointi. Siksi kokoelmiin on talletettu myös korona-ajan kokemuksia. Toteutimme esimerkiksi Outo arki -verkkonäyttelyn yhdessä HAM Helsingin taidemuseon kanssa. Viime vuonna kokoelmaverkkopalveluissa oli kävijöitä 5,5 miljoonaa, eli leikkisästi voisi ajatella, että jokainen suomalainen on käynyt siellä kerran, Heiskanen sanoo hymyillen.

MUSEOISSA riittää tänä kesänä paljon nähtävää.

Alkukesän kunniaksi museoon

Juhlakesän näyttelyt

Nyt hymy on herkässä myös toisesta syystä: kesäkuun alussa Helsingin kaupunginmuseo, Hakasalmen huvila ja Ratikkamuseo avautuivat rajoitetusti yleisölle puolen vuoden sulun jälkeen. Museoperheeseen kuuluvat myös Ruiskumestarin talo ja Työväenasuntomuseo, jotka avautuvat sitten, kun koronatilanne sallii. Sama pätee Helsingin vanhimmassa rakennuksessa, Sederholmin talossa toimivaan Lasten kaupunkiin. 

– Juhlavuosi merkitsee meille todella paljon. On hienoa, että pääsemme taas avaamaan museoita pikku hiljaa. Tärkeintä on se, että olemme säilyneet ihmisten sydämissä 110 vuotta. Tänä kesänä museon toiminta tulee olemaan erittäin monimuotoista ja nähtävää on monessa eri kohteessa.

Vaihtuvat näyttelyt ovat kaupunginmuseon päätuote. Tänä kesänä saadaan kaivattua jatkoa kahdelle viime syksynä alkaneelle näyttelylle. Tiloissa – Omaehtoisia musiikin paikkoja Helsingissä raottaa verhoa omaehtoisen musiikin esittämispaikkoihin ja niihin liittyviin alakulttuureihin 2000-luvun Helsingissä. Kyseisissä tiloissa on rokattu ja reivattu, juotu sekä juhlittu, tehty taidetta ja kohdattu musiikin ympärillä.

– Nimensä mukaisesti näyttelyssä pääsee kokemaan tiloja, joissa musiikki on saanut kukoistaa omilla ehdoillaan, Heiskanen tietää.

Toinen jatkuva näyttely löytyy Hakasalmen huvilasta. Ilmiömäisenä ihmiskuvaajana tunnetun Ismo Höltön valokuvanäyttely Kohtaamisia Helsingissä vie aikamatkalle 1960-luvun Helsinkiin: sen purkutyömaille ja betonilähiöihin, keskelle minihameita ja moppitukkia, itsevarmuutta ja hämmennystä. 

– Hölttö ikuisti Helsinkiä ja helsinkiläisten arkea tarkkanäköisesti monien muutosten ja myllerrysten vuosikymmenellä. Kun itse näin näyttelyn ensikertaa, se kosketti todella syvästi. Siinä pääsee katsomaan 60-luvun ihmisiä todella läheltä, silmästä silmään.

Tukea kulttuurin kautta

Helsingin kaupunginmuseo on paitsi kulttuurilaitos, myös viranomainen. Keski-Uudenmaan vastuullisen aluemuseon roolissa se toimii museotyönedistämis- ja kulttuuriympäristötehtävissä alueen
10 kunnassa.

– Tämä on meille erittäin tärkeä kehittämistehtävä. Huolehdimme arkeologisesta perinnöstä ja kulttuuriympäristön vaalimisesta sekä tarjoamme sparrausta muille museoalan toimijoille. 

Yhteistyössä Helsingin kaupunkiympäristön toimialan kanssa kaupunginmuseo on käynnistänyt
kulttuuriympäristöohjelman, jonka tavoitteena on tehdä kulttuuriympäristöistä voimavara koko kaupungille. Se edellyttää kulttuuriympäristöjen tunnistamista ja linjauksia sen suhteen, miten nämä ympäristöt tulisi huomioida ja säilyttää voimavarana kaupungin jatkuvassa muutoksessa. 

– Työssämme on paljon sosiaalista pääomaa yhteiskunnallisesti tärkeiden aiheiden käsittelyyn. Museon toiminta tukee Helsingin kaupungin visiota saada kaupungit kukoistamaan asukkaiden kulttuurien kautta.

Kaupunkiympäristön suunnittelu on koko kaupungin asia ja siksi kaupunkilaiset halutaan osallistaa kulttuuriympäristöohjelmaan: kaupunginmuseo kerää verkkokyselyllä helsinkiläisten suosikkipaikkoja elokuun loppuun asti. Paikat voivat olla esimerkiksi luontokohteita tai rakennettuja ympäristöjä. 

– Museoilla on tärkeä rooli sekä hyvinvoinnin lähteinä että osallisuuden ja kaupunkilaislähtöisen toiminnan mahdollistajina. Olemme ensisijaisesti ihmisten museo. 

Ismo Hölttö ikuisti Helsinkiä 1960-luvulla. 

Fanitettu museo 

Juhlavuoden kunniaksi Helsingin seudun liikenteessä nähdään myös kaupunginmuseon pastellisävyiseen juhla-asuun teipattu bussi linjalla 500. Bussi kertoo omalta osaltaan museon tarinaa:

– Joukkoliikenne on meille hyvin rakas asia ja sisältyy myös Helsingin kaupunginmuseon valtakunnalliseen tallennusvastuuseen. Töölön ratikkamuseoon olemme keränneet ihmisten muistoja ja kokemuksia ratikka-, bussi- ja metromatkoista. Ratikathan ovat meidän isoimpia näyttelyesineitä – ja ne saavat aina uusia faneja. 

Faneista ei Helsingin kaupunginmuseolla ole ollut pulaa. Vuonna 2016 toteutetun uudistuksen jälkeen kaupunginmuseossa sisarmuseoineen on vieraillut jopa 1,8 miljoonaa kävijää, ja vuonna 2018 se oli kävijämäärältään Suomen suosituin museo. 

Palkintojakin on sadellut museolle, muun muassa Suomen museoliitto ja ICOM:n Suomen komitea valitsi kaupunginmuseon Vuoden museoksi 2017 ja samana vuonna se voitti Museums + Heritage Awards -museokilpailun kansainvälisen sarjan. 

Toukokuussa 2021 Suomen museoliitto sai Vuoden viestintäteko -palkinnon kaupunginmuseon ja HAMin yhteistyössä tuottaman Mieliala – Helsinki -näyttelyn markkinoinnista. Näyttelyviestinnän ansiosta museoista tuli osa kaupunkikuvaa.

– Ajan eri kerrosten hallinta on museotyön ytimessä. Kun näyttelyt suljettiin, keskityimme tallentamaan koronan mielialoja verkossa. Se osoitti jälleen museoiden merkityksen ihmisten arjessa. Näen, että museot ovat yksi ratkaisu kohti parempaa tulevaisuutta – ja myös koronasta elpymistä. 

Tiloissa-näyttelyssä pääsee musiikin tunnelmiin 2000-luvun Helsingissä. 

kynaHarm