Hangon satama kasvaa ekologisesti

Hangon satama kasvaa ekologisesti

Hangon Sataman Anders Henriksson, Timo Sjösten ja Björn Peltonen kertovat, että satama on investoinut ympäristöystävälliseen infraan, kuten 162 paneelin aurinkovoimalaan.

Hangon satama kasvaa ekologisesti

Hangon Sataman kautta kulkeva rahti on liki tuplaantunut viiden vuoden aikana. Vuonna 2019 sataman läpi kulki noin 6 miljoonaa tonnia tuotteita ja raaka-aineita. Satamainfran kehittämisessä ja rakentamisessa on panostettu ekologisuuteen.

Teksti Tuomas I. Lehtonen  Kuva Linda Baarman

Rahtialusten kasvun ja kuljetusten keskittämisen myötä Hangon Sataman vuotuinen rahtimäärä on kasvanut kuudessa vuodessa 3,5 miljoonasta tonnista 6 miljoonaan tonniin. Hangon Sataman satamamestari Timo Sjöstenillä, teknisenä johtajana toimivalla Björn Peltosella sekä sähköautomaatio- ja turvallisuusvastaava Anders Henrikssonilla riittää työsarkaa.

– Puoliperävaunuissa kuljetetaan monenlaista rahtia päivittäistavaroista teollisuuden raaka-aineisiin ja varaosiin. Yksittäisiä merkittäviä tuoteryhmiä ovat metsä- ja terästeollisuuden tuotteet, henkilöautot sekä bulkkina kuljetettava antrasiitti. Suomeen tuotavista uusista henkilöautoista yli 80 prosenttia kulkee Hangon kautta. Suomen eteläisimpänä satamana tarjoamme lyhimmän meriyhteyden Keski-Eurooppaan, Sjösten kertoo.

Hangon Satama on investoinut ympäristöystävällisen infran rakentamiseen. Älyohjattu led-valaistus hyödyntää aikaohjausta sekä hämärä- ja liiketunnistimia, jätteiden kierrätystä on tehostettu ja osa sähköstä tuotetaan itse. Satamalaituriin kiinnittyy yhä useammin kaasualus (LNG) tai rikkipesurilla päivitetty vanhempi merenkyntäjä.

– Viime keväänä asennutimme satamarakennuksen katolle 162 paneelin aurinkovoimalan. Sen nimellisteho on 53 kWp:a. Voimala tuottaa noin 20 prosenttia rakennuksen vuotuisesta sähköntarpeesta, Henriksson laskee.

Laajennus kierrättämällä

Hangon Sataman alueeseen on investoitu 2000–2010-luvuilla merkittävästi. Muun muassa laitureita on muokattu suuremmille aluksille sopiviksi ja satama-alueen liikennejärjestelyjä sekä varastointikapasiteettia on parannettu.

– Länsisataman laajennus merelle päin on ollut merkittävin projektimme. Rakensimme laiturin viereen paljon välivarastointitilaa. Näin päästiin eroon rahdin edestakaisesta kuljettamisesta. Nyt purku- ja lastaus on tehokkaampaa ja työstä aiheutuvat päästöt huomattavasti pienemmät, Peltonen summaa.

Länsisataman laaja rakennusprojekti on pyritty toteuttamaan mahdollisimman ekologisesti. Esimerkiksi sataman kantavissa rakenteissa on käytetty pelkästään kierrätysmateriaaleja.

– Ensisijaisesti olemme käyttäneet satama-alueelta kaivettuja ja louhittuja maamassoja. Täydentävinä materiaaleina olemme käyttäneet lähialueen purkutyömailta saatavia kierrätysmaa-aineksia, kuten betoni-, asfaltti- ja tiilimurskaa. Projekti suunniteltiin niin, että maankuljetustarve pystyttiin minimoimaan, Peltonen kertoo.

Rahtikuljetusten deittipalvelu

Viime keväänä Hangon Satama lanseerasi kehittämänsä ja rahoittamansa UnitSpotter -pilvipalvelun. Sen tavoitteena on tehostaa logistisia toimitusketjuja paitsi alueellisesti myös valtakunnallisesti.

– Kaikkien kuljetusliikkeiden ja rahdinantajien käytettävissä oleva UnitSpotter on ikään kuin rahtikuljetusten deittipalvelu. Käyttäjät näkevät rahtien kuljetustarpeen sekä käytettävissä olevan kaluston alueittain ja voivat sopia keskenään yhteistyöstä. Tavoitteenamme on, että kuljetuskalusto liikkuisi yhä harvemmin tyhjänä. Maantiekuljetusten päästöjä voitaisiin leikata jopa 20 prosenttia, jos rekat eivät liikkuisi tien päällä tyhjinä. Pilvipalvelun avulla pyrimme vähentämään kuljetuksista syntyviä kokonaispäästöjä, Sjösten toteaa.

UnitSpotter toimii koko Suomessa. Pilvipalvelun piiriin on rekisteröitynyt jo 145 erilaista kuljetusalan yritystä.