Hallirakenteet tehokkaasti uusiokäyttöön

Hallirakenteet tehokkaasti uusiokäyttöön

logggg

Hallirakenteet tehokkaasti uusiokäyttöön

Teksti Aino Tiirikkala  Kuvat Purkupiha ja Lasse Simpanen

Helsingin Hernesaaren Merihallin puretut materiaalit päätyivät tehokkaasti kiertoon eri puolille Suomea.

Helsingin Hernesaaresta purettu Merihalli sai toisen elämän uuden betonitehtaan rakenteina Lahdessa. Jättimäisen hallikokonaisuuden purkanut Purkupiha Oy toteuttaa kiertotaloutta rakentamisen alalla.

Merihalli oli Helsingin Hernesaaren alueen suurin rakennus. Sen pinta-ala vastasi noin neljää ja puolta jalkapallokenttää. Wärtsilän telakan levyvarastona ja laivanosien valmistuspaikkana, sittemmin venevarastona toiminutta hallia ryhdyttiin purkamaan marraskuussa 2018 tulevan asuntorakentamisen tieltä. Vuotta myöhemmin joulukuun alussa tontti ammotti tyhjyyttään.

– Helsingin kaupungin omistama hallikokonaisuus oli rakennettu useassa osassa 1970–90-luvuilla. Uudet osat oli liitetty edellisiin ja kattorakenteet olivat erilaisia, kertoo Helsingin kaupungin rakennustöiden valvoja Risto Vuorio.

Eri-ikäisyys teki purkamisesta hankalampaa ja vaati täsmällisen suunnitelman.

– Viisi hallia ja lastauslaituri piti purkaa tarkassa järjestyksessä, kertoo purku-urakasta vastanneen Purkupiha-konsernin osakas ja aluejohtaja Santeri Karell.

Kun työmaa oli luovutettu urakoitsijalle, Purkupiha alkoi aktiivisesti etsiä kokonaisena purettujen rakennusosien uudelleenkäytölle sopivia kumppaneita ja kohteita.

– Tässä purkukohteessa kierrätys onnistui erityisen hyvin. Materiaalia meni eri käyttäjille ympäri Suomea, Karell kertoo.

Purkupihan aiempi asiakas, lahtelainen Kestobetoni Oy löysi suunniteltuun betonielementtitehtaaseensa Merihallista teräsrungon pilarit, palkit, kattotuolit, nosturiradat ja viisi siltanosturia, joihin uusittiin koneistot. Rakenteen pinta-alasta Kestobetonille meni noin neljännes. Se on paljon. Loput rakennelman hallialueet jakautuivat useaan osaan eri käyttäjälle. Runkorakenteista lähes kaikille löytyi uusi käyttökohde sellaisenaan.

– Kaikesta runkorakenteesta uudelleenkäyttöön meni yli 85 prosenttia. Myös kaikille, lähes 20 Merihallin nosturille löytyi uusi käyttökohde Suomesta, Karell kertoo.

Merihallin metallista onnistuttiin kierrättämään yli 50 prosenttia painoluokasta. Se mikä ei mennyt hyötykäyttöön, sulatettiin.

Purkujäte materiaaliksi

  • Helsingin Hernesaaressa sijainneen Merihallin runkorakenteesta uusiokäyttöön meni yli 85%.
  • Murskatusta ja pulveroidusta betonista jopa 95% kierrätettiin.
  • Purkamisprosessissa syntyneistä massoista kierrätyskelpoista oli yli 90%.

Lahtelaisen Kestobetonin tuotannonjohtaja Teemu Piironen kertoo yrityksen betonielementtitehtaan valmistuneen käyttökelpoisista uusiorakenteista.

Murske maanrakennukseen

Resurssien tehokkainta käyttöä olisi ehkäistä jätteen syntymistä: pitää rakennukset ja rakenteet käytössä mahdollisimman pitkään. Jos purkamiseen kuitenkin päädytään, julkisten rakennusten purkua koskevien kiertotaloustavoitteiden etusijaisjärjestyksen mukaisesti purkumateriaalille tulisi pyrkiä ensin löytämään uudelleenkäyttötarkoitus osina. Jos tämä ei onnistu, järjestyksessä seuraavina tulevat uusiokäyttö materiaalina, hyödyntäminen energiana ja viimeisenä jätteen loppusijoittaminen.

– Purkukohteissamme keskimäärin puolet käyttökelpoisesta materiaalista menee tiedossa olevaan tarpeeseen. Tässäkin toteutuu kysynnän laki: se menee kaupaksi mille on kysyntää. Loppu lajitellaan, jatkojalostetaan tarvittaessa kierrätysasemillamme ja ohjataan jätehierarkian mukaisesti muuhun käyttöön, summaa Karell.

Merihallin purku on onnistunut esimerkki kiertotaloudesta. Myös betonista kierrätettiin huomattava määrä: yli 95 prosenttia. Betoni murskattiin ja pulveroitiin haluttuun raekokoon paikan päällä. Lajittelevalla purkamisella ja oikealla murskaustekniikalla saadaan tuotettua laatu- ja ympäristötekniset sekä tuotestandardin vaatimukset täyttävää, CE-merkittyä Demorockia, joka on Purkupihan oma betonimursketuote.

Haitta-aineettomaksi todettu kierrätysbetonimurske on maanrakentamisen uusiokiviainesta, joka soveltuu käytettäväksi monissa maanrakennuskohteissa, kuten tie- ja väylärakentamisessa sekä kentillä ja pihoilla. Tontin laidalla kohoaa nyt Helsingin kaupungille jäänyt, noin 60 000 tonnin betonimurskekeko. Se käytetään rakentuvan Hernesaaren täyttöihin.

Kierrätystavoitteet kasvavat

Purettu puu- ja muovijäte puolestaan päätyi kierrätyspolttoaineeksi sähkön ja lämmön tuotantoon. Bitumikatteen elinkaari jatkui asfaltin sideaineena korvaten osan neitseellistä bitumia uuden asfaltin valmistuksessa. Merihallin purkamisprosessissa syntyi kaikkiaan yli 100 000 tonnia käsiteltäviä massoja. Tästä kierrätyskelpoisten massojen osuus oli yli 90 prosenttia. Loppu koostui muun muassa kastuneesta ja likaantuneesta eristevillasta, haitta-aineita kuten asbestia sisältävistä materiaaleista sekä lyijyn saastuttamasta betonista.

Jätevirrat vaihtelevat saneeraus- ja kokonaispurkukohteiden välillä huomattavasti. Purkutoiminnan määrällisesti suurin jätelaji on mineraalijäte, kuten betoni- ja tiilijäte.

Vuorion mukaan rakentamisessa muodostuvat kaivuumaat, kiviainekset ja purkumateriaalit ovat materiaaleja, jotka tulee hyödyntää suunnitelmallisesti. Helsingin kaupungin tavoitteena on, että rakennus- ja purkujätteistä kierrätetään materiaalina 70 prosenttia vuoteen 2022 mennessä.

Karellin mielestä vastaavan tavoitteen saavuttaminen valtakunnallisella tasolla vaatii merkittäviä toimia. Markkinoille täytyy syntyä aitoa kysyntää uusiotuotteille.

Uusioraaka-aineita ja -tuotteita kohtaan on edelleen ennakkoasenteita, eivätkä ne sen vuoksi kierrä niin tehokkaasti, kuin voisivat. Monissa kaupungeissa purkukohteet kilpailutetaan yhä niin, että purkaja voi hävittää kaiken uudelleenkäytön ja kierrätyksen velvoitteiden puuttuessa.

– Helsingissä kierrätystavoitteeseen on tartuttu konkreettisesti. Rakennuslupaa ei välttämättä saa, jollei suunnitelmassa ole esitetty, miten kierrätys hoidetaan, Vuorio sanoo.

Kun Merihallin purku oli saatu päätökseen, Purkupiha kaivoi vielä 100 x 400 metrin hallialan auki noin metrin syvyyteen. Vanhat täyttöjen alle jäävät rakenteet dokumentoitiin ja alue täytettiin kalliomurskeella.

TÄSSÄKIN toteutuu kysynnän laki: se menee kaupaksi, mille on kysyntää.

Haastetta kuljetuksissa

Purkupiha on toiminut alalla yli 15 vuotta. Merihalli oli silti poikkeuksellisen iso projekti. Suuria haasteita purettujen rakenteiden poiskuljettamiseen toi se, että niitä piti kuljettaa Helsingin keskustan läpi.

– Ei ole niin pientä purkukohdetta, joka ei meitä kiinnosta, eikä niin suurta, jota emme voisi tehdä. Pisimmät, uuteen käyttöön viedyt teräspalkit olivat 30-metrisiä. Kuljetuksiin tarvittiin erityisluvat ja niiden kellonajat olivat säädeltyjä. Niitä kuljetettiin öisin, Karell summaa.

Karellin mukaan uusiokäytössä ja kierrätyksessä onnistuminen on merkittävä tuki purku-urakkakokonaisuudelle. Kyse ei kuitenkaan ole vain rahasta vaan halusta toimia kestävästi ja ajatella asioita tulevaisuuden näkökulmasta.

Kokonaisena purettavien rakennusosien uusiokäyttö soveltuu erityisen hyvin teollisuusrakentamiseen. Lahden Kestobetonin tuotantolaitoksen laajennus oli jo suunniteltu, kun yrityksen tuotannonjohtaja Teemu Piironen lähti Merihallin työmaalle purkumateriaalia mittailemaan. Pienin muutoksin uusi betonielementtitehdas valmistui käyttökelpoisista uusiorakenteista satoja tuhansia euroja edullisemmin.

– Oli hyvää tuuria. Alkuperäiseen suunnitelman nähden meille tuli yksi nosturi enemmän sekä lopulta isommat nosturit ja nosturiradat, Piironen kertoo.

Purkumateriaalin käyttö vaatii tarkkaa suunnittelua sekä hyviä teräsrakennemiehiä purku- ja rakennusvaiheessa. Piha oli rautaa täynnä, ja purkumateriaalin läpikäymisessä meni kuukausi ylimääräistä aikaa, mutta kokemus oli Piirosen mukaan hyvä kaikin puolin.

– Uuden tehtaan runkomateriaalien uusiokäytön lisäksi energian käyttö ja hyödyntäminen on ajateltu meillä pitkälle.

Kestobetonin laitos on todennäköisesti Suomen kestävimmin rakennettu ja energiatehokkain betonielementtitehdas. Sen lämmön talteenottosysteemi nappaa hukkalämmön, ja lämpöpumppujen avulla lämpö siirretään uudestaan käyttöön. Edistyksellisyys kätkeytyy uuden katon ja ulkokuorten sisään.

kynaHarm