Etäseurantalaite tuo turvaa tahdistinpotilaan elämään

Etäseurantalaite tuo turvaa tahdistinpotilaan elämään

Rytmihäiriötahdistin asennetaan potilaille, joilla on riski saada henkeä uhkaava nopea rytmihäiriö. Tahdistimen etäseurannan avulla mahdollisiin ongelmiin voidaan reagoida heti.

Etäseurantalaite tuo turvaa tahdistinpotilaan elämään

Etäseurantaa hyödyntäviä sydämentahdistimia voidaan käyttää nykyään kaikkien tahdistinta vaativien sydänsairauksien hoidossa. Sydänsairaalan toimipisteissä seurataan etänä yhteensä jopa 3300 tahdistinpotilaan sydäntä.

Teksti Marjaana Tunturi  Kuva Eino Ansio

Yöpöydällä pidettävä kelloradion kokoinen seurantalaite lukee tahdistimen toiminnan automaattisesti kerran vuorokaudessa potilaan nukkuessa. Tarvittaessa laite lukee toiminnan jälkikäteen, joten sitä ei tarvitse kuljettaa mukana matkoilla.

– Vain muistisairaiden kohdalla etäseurantaa ei käytetä. Heille teknologiset laitteet voivat aiheuttaa turhaa hämmennystä, tahdistinhoitaja Tanja Kapulainen toteaa

Etäseurantalaitteesta kulkee tieto vain yhteen suuntaan, ja muutokset tahdistimen asetuksiin tehdään aina sairaalakäynnillä. Potilas ei myöskään itse näe seurantalaitteesta tietoja tahdistimen toiminnasta. Jos sydämen rytmissä ilmenee poikkeavuutta, etälaitteelta lähtee tieto Sydänsairaalan etälähetyskeskukseen.

Etäseurannan ansiosta tahdistinkontrolli saattaa olla nykyisin jopa vain kerran neljässä vuodessa.

– Potilas voi silti olla koska tahansa yhteydessä sairaalaan ja keskustella hoitajan kanssa. Hoitaja konsultoi lääkäriä, jos tilanne sitä vaatii, toimintopäällikkö, apulaisylilääkäri Pentti Korhonen kertoo.

Laatua ja nopeutta hoitoon

Etäseurannan etuna on, että tieto tahdistimen toiminnan ja sydämen rytmin muutoksista saadaan kerran vuorokaudessa, joten ongelmiin voidaan tarttua heti. Jos esimerkiksi etälähetys kertoo potilaan saaneen tahdistinterapian vaatineen rytmihäiriön, hoitaja soittaa potilaalle ja kyselee tämän vointia.

– Ensin selvitämme, onko potilas tehnyt edellisenä päivänä jotakin erityistä ponnistusta vaativaa tai ovatko lääkkeet unohtuneet, Kapulainen kertoo.

Potilas saattaa sanoa, että ei tässä kummempaa, pyörryin vain eilen. Aina potilas ei osaa yhdistää pyörtymistä sydämen toimintaan, ja ilman etäseurantaa tilanne jäisi tässä vaiheessa huomaamatta.

Perinteisesti sydämentahdistinpotilas on käynyt tarkastuttamassa tahdistimen toiminnan sairaalassa kuuden kuukauden tai kahden vuoden välein. Jos etäseurantaa ei olisi, tieto toiminnan muutoksista saataisiin pahimmillaan kontrollikäynnillä parin vuoden kuluttua.

Syventävän koulutuksen saaneet sairaanhoitajat vastaanottavat etälähetyskeskuksessa päivittäin keskimäärin 50 seurantalaitteen lähetystä yhteistyössä vastuukardiologin kanssa.

– 20 prosenttia etälähetyksistä johtaa soittoon potilaalle. Näissä tilanteissa hoitajat konsultoivat vastuukardiologia, ja tarvittaessa kardiologi katsoo etälähetyksen itse, Korhonen avaa.

20% ETÄLÄHETYKSISTÄ johtaa soittoon potilaalle.

Tehokasta ennaltaehkäisyä

Etäseurannan avulla voidaan ennaltaehkäistä myös aivoinfarkteja. Kuten tieto rytmihäiriötilanteesta, myös tieto eteisvärinästä saadaan vain vuorokauden viiveellä. Näin vähennetään inhimillisiä kärsimyksiä sekä kustannuksia, joita syntyisi aivoinfarktin jälkeisestä potilaan sairaalahoidosta ja kuntoutuksesta.

Etäseuranta auttaa myös sulkemaan pois sydämen rytmihäiriöperusteisia asioita. Jos potilas soittaa sairaalaan ja kertoo, että on ollut huonovointinen tai pyörtynyt edellisenä päivänä, etäseurannan ansiosta potilaalle voidaan kertoa, ettei sydämen rytmissä ole ollut poikkeavuutta.

– Pyörtymisen syy on silloin jossakin muualla, ja kehotamme potilasta käymään terveyskeskuksessa, Kapulainen kertoo.

Potilasturvallisuuden ja hoidon laadun kannalta etäseurannalla on suuri merkitys. Kustannuksia säästyy sekä yhteiskunnan että yksilön tasolla ennaltaehkäisevän työn takia. Koska kontrollikäynnit vähenevät, henkilökunnan resursseja vapautuu muuhun hoitotyöhön.

– Tämä on iso asia, koska väestön ikääntyessä tahdistinmäärät kasvavat jatkuvasti, Korhonen painottaa.

Etäseuranta on Kapulaisen ja Korhosen mukaan lisännyt myös potilaiden turvallisuuden tunnetta. Potilaat kokevat sairaalasta tulevan yhteydenoton huolenpitona.

– Tahdistinpotilas voi murehtia esimerkiksi tahdistimen virtalähteen kestävyyttä. Seurantalaite lähettää meille tiedon myös tällaisista ongelmista, joten potilas voi elää elämäänsä huoletta, jos meistä ei kuulu, Kapulainen vakuuttaa.