Etänä keskellä Suomen kauneinta luontoa

Etänä keskellä Suomen kauneinta luontoa

logggg

Etänä keskellä Suomen kauneinta luontoa

Teksti Tuomas I. Lehtonen Kuvat Anna Ruotanen, Kaisu-Leena Pekkanen

Miisa Tavaststjerna ja Ida Liimatainen osoittavat, että etätyötä voi tehdä myös Keski-Suomen kauniissa maisemissa luonnon ympäröimänä.

Etätyön yleistyessä työpaikan fyysisen sijainnin merkitys vähenee. Yhä useampi suomalainen viettää osan arjestaan kasvukeskuksessa ja osan lähellä luontoa. Keski-Suomessa käy niin etätyöskentely kuin vapaa-ajan viettokin.

Keski-Suomessa sijaitsevissa Keuruun ja Viitasaaren kaupungeissa sekä Pihtiputaan kunnassa on kehitetty tarmokkaasti vakituisten ja vapaa-ajanasukkaiden etätyöskentelymahdollisuuksia. 

Etätyöläisten käyttöön on rakennettu nopeilla tietoliikenneyhteyksillä varustettuja etätyökeskuksia. Ergonomisten työpisteiden ohella keskuksissa on tiloja muun muassa ryhmätyötä, neuvotteluja, kokouksia sekä rentoutumista varten.

– Pihtiputaan Hubteekki ja Viitasaaren Lennätin tarjoavat maksuttomia työtiloja. Keuruulla käytössä on Akvaario-, Maisemakonttori- ja Ergonominen kotikonttori -nimiset etätyöhuoneet, joiden käyttömaksu vaihtelee 0–20 euroon päivältä. Työtiloja voi hyödyntää opiskeluunkin, kertoo Keuruun seudulla toimivan Kehittämisyhtiö Keulink Oy:n projektipäällikkö Reijo Himanen.

Etätyökeskukset sijaitsevat helppojen kulkuyhteyksien päässä kuntakeskuksissa. Keulinkin ja pohjoisessa Keski-Suomessa toimivan Kehittämisyhtiö Witas Oy:n palvelut sijaitsevat etätyökeskusten välittömässä läheisyydessä. Yhtiöiden yritysneuvonta-, sijoittumis-, toimitila- sekä hankerahoituspalvelut ovat työtiloja käyttävien hyödynnettävissä. 

– Kehittämisyhtiöt auttavat yrityksiä sijoittumaan alueelle ja työnhakijoita löytämään työpaikkoja alueen yrityksistä. Teemme yhteistyötä kuntien sekä alueen yritysten ja yrittäjäjärjestöjen kanssa. Jos emme tarjoa tiettyä palvelua, osaamme opastaa asiakasta eteenpäin, Keulinkilla suunnittelijana työskentelevä Ritva Pohjoisvirta toteaa.

Keulink, Witas ja Keski-Suomen kunnat tunnetaan aktiivisina hanketoimijoina. Pihtiputaan kunnan ja Jyväskylän yliopiston yhteisessä Hubittaako?-hankkeessa on kehitetty Keski-Suomen yhteisöllisten työtilojen yhteistyöverkostoa ja alueelliseen koulutustarpeeseen vastaavaa avointa korkeakouluopetusta. Hanke on myös muun muassa koonnut tiedot kaikista Suomen etätyötiloista verkkoon, uuteen Etätyötilat.fi-palveluun.

Keulinkin ja Witaksen yhdessä toteuttama Yrittämisen ja työnteon uudet kanavat (YTY) -hanke puolestaan luo etärekry- ja etätyöskentelymalleja työnantajien ja työntekijöiden käyttöön.

– Olemme perustaneet Etäsuomessa.fi-sivuston, johon on koottu kattavasti tietoa etätyön tekemisen ja johtamisen tueksi. Sivustolle tulee vinkkien lisäksi etätyöntekijöiden kokemuspohjaisia blogeja sekä tuloksia hankkeessa tehdyistä etätyö- ja etärekrytointikokeiluista. Suunnitteilla on myös esimerkiksi webinaareja etätyöstä ja etätyön johtamisesta, Himanen kertoo.

Kehittämisyhtiö Keulink Oy:n tiloihin toteutettu ergonominen kotikonttori on maksutta kaikkien halukkaiden käytettävissä.

ELÄMÄ on leppoisaa, kun työmatkoihin eikä arkiasioiden hoitamiseen tuhraannu aikaa.

Pk-seudulta Viitasaarelle

Nitor Insightissa työskentelevä data scientist Terhi Rautiainen auttaa asiakasyrityksiään hyödyntämään data-analytiikkaa esimerkiksi myyntiin ja tuotantoon liittyvien operatiivisten päätösten tukena. Rautiaisen koti on Vantaalla ja aiemmin työpäivät kuluivat pääosin asiakkaan luona. Koronan myötä tämä vaihtui etätöihin ja -palavereihin.

– Olen kotoisin Viitasaarelta.Meil-lä on täällä kesämökki, ja jo aiempina kesinä olemme työskennelleet puolisoni kanssa paljon täältä käsin. Viime syksynä vuokrasimme Viitasaarelta asunnon ja jäimme tänne talveksikin, Rautiainen kertoo.

Oleellinen syy Keski-Suomessa talvehtimiseen on lähellä sijaitseva, Viitasaaren kaupungin ylläpitämä etätyötila Lennätin, sillä talvikodissa ei riitä työtilaa kahdelle.

– Tilat eivät jätä toivomisen varaa ja valokuitu takaa hyvän nettiyhteyden. Työergonomia on huolella mietitty, tussiseinälle voi hahmotella ajatuksia ja palavereja varten on äänieristetettyjä tiloja. Myös aukiolo joustaa, jos on tarve ilta- tai viikonlopputöille. Lennättimessä työskentelevistä on tullut työkavereitani, vaikka työt eivät yhdistäkään. Sparrailemme, jaamme lounashetket ja kahvipöytäkeskustelut, kuin missä tahansa työpaikassa. Juhlimme myös onnistumisia.

Rautiainen uskoo työn painopisteen siirtyvän koronan laannuttua Etelä-Suomeen. Ison osan ajastaan hän aikoo silti viettää Viitasaarella.

– Asiakkaiden tapaaminen on tärkeää projektien alkuvaiheessa. Keskittymistä vaativaan itsenäiseen työhön etätyö sopii erinomaisesti. Viitasaarella elämä on leppoisaa, kun työmatkoihin eikä arkiasioiden hoitamiseen tuhraannu aikaa. 

Etä- ja lähityö lyövät kättä

Pihtiputaalainen Sari Nurmivaara työskentelee Keski-Suomen tulevaisuuden sotekeskus -hankkeessa, jota hallinnoi Jyväskylän kaupunki. Kehittämistehtävien ohella Nurmivaara toimii esihenkilönä OmaKS:ssä, Keski-Suomen digitaalisessa sote-keskuksessa. Hanketyötä hän tekee pääosin etänä, mutta esimiestyö edellyttää ajoittain työskentelyä työnantajan toimipisteessä.

Nurmivaara on tehnyt pitkän työuran Pihtiputaalla perusterveydenhuollon parissa. Vuosi sitten alkaneen uuden työn piti tuoda arkeen liikettä. Pelkästään työmatka Jyväskylään kerryttää matkamittariin noin 140 kilometriä. Tämän päälle piti tulla hankkeen työajoja.

– Koronan myötä Jyväskylässä otettiin käyttöön etätyösuositus. Lähitapaamiset vaihtuivat etäpalavereihin, joihin osallistun Pihtiputaalta käsin. Esimiestyötä on kuitenkin helpompi hoitaa Jyväskylässä.

Nurmivaara vetää rajan työn ja vapaa-ajan välille. Työskennellessään Pihtiputaalla hän taittaa lyhyen työmatkan etätyötila Hubteekkiin.

– Etätyötila auttaa erottamaan työn ja vapaa-ajan, enkä tarvitse kotiin työpistettä. Hubteekissa on ergonominen työpiste, työvälineet ja teknistä tukea saatavissa. Hubteekkilaiset muodostavat työyhteisön, joka tarjoaa verkostoitumismahdollisuuksia, Nurmivaara pohtii.

Hubteekissa työskennellään valokuituyhteydellä varustetuissa avokonttoritiloissa. Tilat on jaettu ääntä eristävin sermein ja verhoin. 

– Äänieristys avokonttorissa toimii ja Teams-palaverini eivät häiritse muita, Nurmivaara sanoo.

Etätyön suurin etu on työrauha. Lyhyen työmatkan ansiosta myös kotiaskareille, harrastamiselle ja perheelle jää enemmän aikaa.

– Valmistuessani sairaanhoitajaksi ja myöhemmin maisteriksi en olisi osannut kuvitella, miten 2020-luvulla työskennellään. Nyt voin esitellä OmaKS:n toimintaa valtakunnallisesti etänä, Nurmivaara toteaa.

Pihtiputaan kunnan ja Jyväskylän yliopiston Hubittaako?-hankkeessa on koottu yhteen tiedot Suomen etätyötiloista sekä esitteeksi että verkkoon.

Keski-Suomessa sielu lepää

Keuruu, Viitasaari ja Pihtipudas tarjoavat hyvät mahdollisuudet etätyöhön ja upeat puitteet elämälle. Kahta pikkukaupunkia ja yhtä kuntaa yhdistää kaunis luonto sekä puhtaat, kirkasvetiset järvet. Peruspalveluihin on satsattu; tästä esimerkkeinä viime aikoina Keurusseudulle ja Viitasaarelle rakennetut uudet koulut ja päiväkodit. Ulkoilu- ja liikuntamahdollisuudet ovat ensiluokkaiset ja muissakin harrasteissa on rutkasti valinnan varaa.

Keskusta-asumisen ohella paikan omalle kodille voi löytää järven rannalta. Viitasaaren kaupungilla on tarjouskampanjassa myynnissä edullisia rantatontteja Keiteleen ääreltä. Myös työpaikkoja on tarjolla. Keuruu on tunnettu monialaisesta yritysrakenteestaan ja myös Pihtiputaalla sekä Viitasaarella yritykset rekrytoivat nyt innokkaasti.

Viitasaari ja Pihtipudas sijoittuvat Nelostien varteen. Matkustaminen sujuu maan suuriin kaupunkeihin, kuten Jyväskylään, Ouluun ja Helsinkiin. Keuruu sijaitsee vain 60 kilometrin päässä Jyväskylästä eikä Seinäjoellekaan ole mahdoton matka. Keuruulle pääsee maanteiden lisäksi näppärästi myös junalla.

Kehittämisyhtiö Keulink Oy:n ja Kehittämisyhtiö Witas Oy:n yhdessä toteuttamaa Yrittämisen ja työnteon uudet kanavat (YTY) -hanketta rahoittaa Keski-Suomen ELY-keskus Euroopan maaseudun kehittämisrahastosta. Pihtiputaan kunnan ja Jyväskylän avoimen yliopiston yhdessä toteuttamaa HUBITTAAKO?-hanketta rahoittavat Keski-Suomen liitto Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR): Vipuvoimaa EU:lta 2014-2020, Pihtiputaan kunta sekä Jyväskylän yliopisto.

kynaHarm