Haapaveden laudevoimalan yhteyteen suunnitellaan parhaillaan modernia Nordfuel-biojalostamoa, jonka toiminta tulee olemaan ainutlaatuista myös kansainvälisellä tasolla. Kuva Kanteleen Voima.
Energia

Biojalostamo etenee vauhdilla

Haapavedelle suunnitellaan biojalostamoa, jonka on määrä tuottaa jopa 65 000 tonnia toisen sukupolven bioetanolia vuositasolla. Jalostamon on suunniteltu käynnistyvän vuonna 2021, ja se vastaisi tiukentuviin energiatavoitteisiin sekä kansallisesti että EU-tasolla. 

Teksti Content Housen toimitus

Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevalla Haapavedellä tapahtuu. Tavoitteena on rakentaa vuoden 2021 loppuun mennessä vanhan lauhdevoimalan yhteyteen etanolia ja nesteytettyä biokaasua liikennekäyttöön tuottava Nordfuel-jalostamo, jonka toiminnan sivutuotteina syntyy ligniiniä ja lietettä lannoitekäyttöön.  

Nordfuel-projektia johtavan Timo Strengellin mukaan uusi jalostamo pyritään suunnittelemaan niin, ettei jätettä ja päästöjä syntyisi, vaan kaikki tuotanto voitaisiin hyödyntää jatkojalosteina. Samalla nykyistä voimalaitosta kehitetään moderniksi CHP-voimalaksi, joka täyttää uusimmat ympäristömääräykset ja parantaa myös laitoksen kannattavuutta, kun sähköntuotannon rinnalle tulee höyryntuotantoa.

–  Aluksi tarkoituksena on käyttää syntyvä ligniini voimalaitoksen tarpeisiin, mutta uskomme, että myöhemmässä vaiheessa ligniinimarkkina kehittyy ja sille saadaan luotua lisäarvoa, Strengell valottaa.

Konkreettisella tasolla Nordfuel-jalostamo tulee tuottamaan joustavasti sähköä ja 65 000 tonnia bioetanolia liikenteen käyttöön vuosittain. Jalostamo tuottaisi vuosittain myös 250 GWh biokaasua, mikä tekisi siitä Pohjoismaiden suurimman biokaasun tuotantoyksikön.

Työpaikkoja ja vetovoimaa

Raaka-aine jalostamon tarpeisiin löytyy läheltä.  Biojalostamo hyödyntää kestävästi hoidetuista metsistä saatavia puupohjaisia raaka-aineita,  kuten sahateollisuuden sivutuotteita ja metsähakkeita yhteensä noin 700 000 kuutiometriä vuodessa. Raaka-aine kuljetetaan laitokselle käyttötarpeen mukaan 150 kilometrin säteeltä. 

–  Olemme myös todenneet, että osa suunnitelluista metsäteollisuuden hankkeista saattaa jopa tukea raaka-ainesaantiamme, Strengell iloitsee. 

Sähköntuottaja Kanteleen Voima Oy:n käynnistämä, toteutettavasta laajuudesta riippuen noin 150-200 miljoonan euron arvoinen hanke luo toteutuessaan paikallisesti jopa 350 uutta työpaikkaa, mikä tuo alueelle taloudellisen arvon lisäksi myös vetovoimaa.   

–  Epäsuoria vaikutuksia on vielä huomattavasti enemmänkin, sillä tyypillisesti tämänkaltaisten hankkeiden käynnistyessä alueelle alkaa nousta monenlaisia oheispalveluja. 

Kanteleen voima aloitti kunnianhimoisen hankkeen suunnittelun vuonna 2016, ja etenemisvauhti on sen jälkeen ollut hurja.  

–  Tällä hetkellä odotamme ympäristöluvan astumista voimaan, minkä saatuamme pääsemme käynnistämään laitossuunnittelun. Näkymät ovat tällä hetkellä positiiviset.

 

Pöyryn laskelmien mukaan biopolttoaineiden tarve EU:ssa on vuonna 2030 yli 30 miljoonaa tonnia. Kuva Kanteleen Voima.

Ympäristötavoitteet edellä

NordFuel on liikkeellä ajankohtaisin aikein. Uusiutuvilla energianlähteillä on yhä tärkeämpi rooli EU:n energiatavoitteiden saavuttamisessa. Suomessa tavoitteeksi on asetettu kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 80–95 prosenttia vuoden 1990 päästöihin verrattuna vuoteen 2050 mennessä. Tarkoituksena on lisätä uusiutuvan energian käyttöä kestävästi niin, että sen osuus 2020-luvulla nousee yli 50 prosenttiin ja liikenteen uusiutuvien polttoaineiden osuus nostetaan 40 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. 

Kun nestemäisen biopolttoaineen kysyntä jatkuvasti kasvaa, uusi biojalostamo pystyy osaltaan edistämään Suomea tiukkoihin ympäristötavoitteisiin pääsemisessä. 

–  Tavoitteenamme on, että kun autokanta aikanaan sähköistyy, voimme tuottaa biopolttoaineita esimerkiksi lentoliikenteen tarpeisiin.

Suorien hyötyjen lisäksi hankkeella olisi myös esimerkkiarvoa. 

–  Suomi pyrkii olemaan kehityksen edelläkävijämaa, ja Pohjoismaiden suurin laitos on meille myös kansainvälinen kilpailuvaltti. 

 

You Might Also Like