Väestörekisterikeskuksen ylijohtaja Janne Viskari korostaa tietosuojan merkitystä palveluiden muuttessa sähköisiksi. Kuva Aleksi Palmqvist.
Digitalisaatio

Palvelut digitalisoituvat kansalaisten etu edellä

Väestörekisterikeskuksella on keskeinen rooli digitalisaation edistäjänä, sillä sen vastuulla on auttaa muita julkisia toimijoita tuottamaan kansalaisille uusia, helppokäyttöisiä verkkopalveluita.

Teksti Anna Gustafsson

Vanha tuttu Väestörekisterikeskus jää nimenä historiaan ensi vuoden alusta alkaen. Väestörekisterikeskus ja maistraatit yhdistyvät ja saavat uuden nimen: Digi- ja väestötietovirasto. Uuden viraston tehtäväkenttä on laaja, sillä sen vastuulle tulee koko yhteiskunnan digitalisaation edistäminen. Vaikka uudistus nielaiseekin Väestörekisterikeskuksen ylijohtaja Janne Viskarin työajasta tällä hetkellä leijonanosan, liikaa hän ei halua käyttää haastatteluaikaa uuden viraston mainostamiseen.

–  Olen sitä mieltä, että kansalaisten suuntaan meidän pitäisi mennä palvelut edellä, ei virasto edellä.

Palveluajattelu on Viskarilla päällimmäisenä mielessä, kun hän luotsaa virastoa eteenpäin. Tällä hetkellä Väestörekisterikeskus tuottaa Suomi.fi-verkkopalvelua, josta kansalaiset ja yritykset löytävät tiedot julkishallinnon palveluista. Palvelussa voi myös antaa sähköisiä valtakirjoja ja vastaanottaa viestejä viranomaisilta. Viskarin mukaan Suomessa ongelmana ei ole se, ettei asioita voisi hoitaa sähköisesti.

–  Meillä keskeisimmät yhteiskunnan toimijat ovat jo nyt verkossa. Ongelma on, että toimimme edelleen siilomaisesti, eivätkä eri viranomaisten digitaaliset palvelut linkity toisiinsa. Tietoteknisesti järjestelmiä ei ole rakennettu toimimaan yhdessä. 

Viskarin mielessä on malli, jossa kansalainen saisi elämäntilanteen muuttuessa hoidettua samalla kertaa tilanteeseen liittyviä asioita useamman eri viranomaisen kanssa.

Palvelut kaikkien ulottuvilla

Viskari pitää digitaalisuuskehitystä väistämättömänä, ei vain teknisten edellytysten kehittyessä, vaan väestörakenteen muuttumisen vuoksi. Väestön ikääntyessä julkiset menot, erityisesti hoivakulut, kasvavat. Samaan aikaan työtätekevien määrä Suomessa on vähentymässä, ja sen myötä tuloverokertymä pienenee. 

– Hyvinvointiyhteiskunta halutaan säilyttää, joten julkiset palvelut on tuotettava yhtä kattavasti, mutta nykyistä tehokkaammin.

Palveluiden muuttuessa digitaalisiksi huolta ovat herättäneet esimerkiksi ikäihmisten mahdollisuudet käyttää verkkopalveluita. Huomioon on otettava myös ne, joilla ei ole suomalaista henkilötunnusta, verkkopankkitunnuksia tai ne kansalaiset, joita kielitaito rajoittaa. 

 

Digitalisoituminen on väistämätöntä väestörakenteen muuttuessa.

 

 

–  Lähtökohtaisesti palvelut pitää jo alusta asti suunnitella niin, että mahdollisimman moni kykenee niitä käyttämään, esimerkiksi heikkonäköisyydestä tai fyysisistä vammoista huolimatta. 

Luotettava sähköinen tunnistautuminen on ollut niin ikään mietinnässä. Tällä hetkellä pankkien verkkotunnukset ovat ylivoimaisesti yleisin tapa tunnistautua.  

–  Olemme aiemmin voineet todistaa henkilöllisyytemme ajokortilla tai henkilökortilla. Sama helppous pitää saada sähköiseen tunnistautumiseen. Kortit eivät kuitenkaan ole enää tätä päivää. Ihmiset haluavat hoitaa asiansa helposti, nopeasti ja usein mobiililaitteella.

Tietoturva ja luottamus

Digitalisaation myötä paljon keskeistä viranomaistietoa sekä kansalaisten yksityisyyteen kuuluvia tietoja löytyy sähköisistä palveluista. Jotta tieto saadaan aidosti liikkumaan viranomaisten välillä, myös kansalaisten on osallistuttava antamalla lupia eri viranomaisille päästä tietoon käsiksi. Viskari ymmärtää tietoturvaan liittyvän huolen.

–  Samaan aikaan kun helpotetaan tiedon liikkuvuutta, pitää vahvistaa kansalaisten päätösvaltaa sen suhteen, mihin omia tietoja siirtyy. Valitettavasti ihmisillä on kokemus isojen amerikkalaisten alustajättien kuten Facebookin ja Googlen kautta, että kun omia tietoja kerätään, niitä ei saa koskaan pois verkosta.

Viskari rakentaisi luottamusta viranomaisten ja kansalaisten välille avoimuudella. Avoimuuteen kuuluu, että ihmisten on helppo ymmärtää, mitä hyötyä tietojen jakamisella eri viranomaisten kesken on. Luvan tiedonsiirtoon pitäisi myös saada halutessaan perua. 

–  Suomessa luottamus viranomaisiin on korkealla tasolla, mikä voi olla meille kilpailutekijä. 

 

You Might Also Like