Biotalouden huippuosaamista Myllykosken tehdasalueelle

Biotalouden huippuosaamista Myllykosken tehdasalueelle

Myllykoski-tiimin asiantuntija Janne Harjunpää ja Redeve Oy:n toimitusjohtaja Jari Lahtinen näkevät historiallisella tehdasalueella runsaasti mahdollisuuksia.

Biotalouden huippuosaamista Myllykosken tehdasalueelle

Myllykosken entinen paperitehdasalue tarjoaa loistopuitteet biotaloustuotannolle. Valmiin rakennuskannan sekä teollisuusinfrastruktuurin hyödyntäminen säästää yrittäjiltä rahaa, aikaa ja resursseja.

Teksti Ani Kellomäki  Kuva Marja Seppälä

Myllykosken perinteikkäästä tehdasalueesta Kymijoen rannalla Kouvolassa toivotaan kestävän kehityksen osaamiskeskittymää. Aluetta keväästä 2018 isännöineen Redeve Oy:n toimitusjohtaja Jari Lahtinen näkee 100 hehtaarin kokoisella tontilla valtavan uusiokäyttömahdollisuuden.

– Myllykoski on toimintaympäristönä historiansa, sijaintinsa ja olemassa olevien sekä potentiaalisten puitteidensa ansiosta omiaan juuri monipuolisen biotalouden teollisuuden harjoittamiseen.

Tällä hetkellä teollisuusalueella toimii kaksi hakeyrittäjää ja yksi kiertotaloustuotteista lannoitteita valmistava yrittäjä. Alueella valmistellaan myös tekstiilien erilliskeräystä, etsitään uusia tapoja poistotekstiilien hyödyntämiseksi ja halutaan satsata toisen sukupolven bioetanolin valmistamiseen ja siinä syntyvien sivutuotteiden, kuten ravinnerikkaan vinassen ja ligniinin täysipainoiseen hyödyntämiseen.

– Haluan nähdä alueella erilaisia biotalousalan yrittäjiä, jotka saavat toiminnassaan toisiltaan synergiaetuja niin hyödyntämällä yhteisesti kiinteistöjä kuin toistensa palveluita ja tuotteitakin jatkojalostamisessaan, Lahtinen visioi.

Historiaa ja valmista infraa

Tehdasalueella on paksut ja komeat juuret Kymenlaakson vuoden kyläksikin valitun Myllykosken mailla. Bjönbergin suku perusti ensin puuhiomon lähelle nykyistä sijaintia. Paperitehdas pistettiin pystyyn tämänpäiväiselle paikalle yli 100 vuotta sitten. Vuosisadan kuluessa toiminta kasvoi mittavaksi puunjalostusteollisuuden kokonaisuudeksi, joka eli ja hengitti samaan tahtiin alueen asukkaiden kanssa.

Lahtinen näkee, että juuri historia ja alueen olemassa olevien teollisuusrakennusten ja infrastruktuurin uusiokäyttö tarjoavat uudelle liiketoiminnalle mittavat kilpailuedut. Kestävän kehityksen yritysten on mahdollista aloittaa alueella oman tomintansa harjoittaminen ja jalostaminen vaikka välittömästi.

– Alueella on laajan rakennuskannan lisäksi valmiiksi esimerkiksi suuritehoinen sähköliittymä, maakaasuliittymä, biologinen jätevedenpuhdistamo, mittavat ulkoalueet materiaalien varastoimiseen ja toimivat raideyhteydet optiona, Lahtinen luettelee.

Tilakaan ei taatusti lopu kesken. Myllykosken tehdasalue on kooltaan peräti 100 hehtaaria. Se sisältää valmiin rakennuskannan lisäksi runsaasti rakentamatonta, teollisuuskäyttöön valmiiksi kaavoitettua aluetta.

ALUEELLE halutaan biotalousalan yrittäjiä, jotka saavat toisiltaan synergiaetuja.

Hyötyjä koko alueelle

Myllykoski-tiimiin kuuluva asiantuntija Janne Harjunpää toteaa, että juuri aiemman käyttönsä ansiosta alueen vahvuutena on valmius käsitellä suuria materiaalivirtoja ja toimia keskiraskaan valmistumisprosessin keskiössä.

– Esimerkiksi 50 000 tonnin bioetanolin valmistukseen tarvitaan biomassaa 250 000-300 000 tonnia. Se on pientä verrattuna siihen määrään puukuitumassaa, mitä alueella on aiemmin liikuteltu. Kapasiteetti ei siis tule vastaan.

Myös yli sata vuotta kauppaa tehneen paikan liikenneyhteydet muualle Suomeen ja maailmalle ovat hyvät. Ratayhteys pelaa, satama on saatavilla ja Kehä kolmoselta ajaa paikan päälle 1,5 tunnissa. Logistiikkakysymykset ovat muutenkin mallillaan.

– Sijaitsemme maatalous- ja metsävaltaisella alueella, jossa on jo valmiiksi olemassa hyvät hankintaverkostot ja -organisaatiot. Oivallisempaa sijaintia ei voisi löytyäkään, Harjunpää kertoo.

Redeve Oy:n visioissa alueella toimii viiden vuoden kuluessa monenlaisia kiertotalouteen erikoistuneita yrittäjiä ja vuosittain valmistuu 50 000–100 000 tonnia toisen sukupolven bioetanolia, jonka sivutuotteena syntyy 100 000–200 000 tonnia ligniiniä ja elintarvikekelpoista hiilidioksidia.

– Tämän mittakaavan valmistustoiminta jättää ympäristöönsä kymmeniä miljoonia euroja sekä valtavan määrän erikoistunutta ja korkealuokkaista asiantuntemusta. Tuotekehittelyyn riittää täällä paljon niin mahdollisuuksia kuin lääniäkin, Harjunpää lupaa.