Biokiertotalouden ytimessä

Biokiertotalouden ytimessä

Äänekoksen elinvoimajohtaja Sari Åkerlundin ja Nouryon Chemicals Finland Oy:n kehitysjohtaja Oliver Ruppertin mielestä Äänekoski on biokiertotalouoden pääkaupunki ja samalla loistava asuinpaikkakunta. Paikkakunnan elinkeinorakenne mahdollistaa sen, että biokiertotalous ulottuu kaikille teollisuudenaloille.

Biokiertotalouden ytimessä

Metsäteollisuuden sivuvirroista voidaan jalostaa raaka-ainetta teollisuuden eri aloille. Tällaiset innovaatiot ovat tehneet Äänekoskesta biokiertotalouden pääkaupungin.

Teksti Outi Rantala  Kuva Mikko Kuparinen

Äänekosken elinvoimajohtaja Sari Åkerlund uskoo Äänekosken vetovoimaan. Biokiertotalouden pääkaupungiksi julistautumiselle on hyvät perusteet.

– Meillä on perinteitä ja teollista historiaa, ja olemme täällä keskellä luontoa. Meillä on olemassa raaka-aineita ympäristössä ja sähköistetty ratayhteys Vuosaaren satamaan. Kaupunki vaalii vihreitä arvoja muun muassa tarjoamalla asukkaille tietoa, miten kiertotaloutta voidaan edistää yhdessä.

Vetovoiman lisäämiseksi kaupunki ja yritykset rakentavat sidosryhmäverkostoa, jonka nimeksi on annettu Plänet B. 

– Tulevaisuudessa tarvitaan enemmän vettä, ruokaa ja energiaa. Plänet B:llä tarjotaan ratkaisuja tähän ongelmaan, ja tämä alusta tarjoaa yhteistyöverkoston toiminnan kehittämiselle ja sijoittumiselle. Keski-Suomessa halutaan lisätä soveltavaa osaamista eri koulutustasoilla, mikä auttaa elinkeinoelämää tulevaisuudessa. Aiheina ovat muun muassa bio- ja kiertotalous, digitaalisuus, virtuaaliset ratkaisut, automaatio ja robotisaatio sekä teollisuuden turvallisuus.

Biotuotetehdas veturina

Äänekoskella on vahva metsäteollisuus, mutta myös maatalous- ja monitoimikoneiden valmistusta ja elintarviketeollisuutta. 

Biokiertotalous rakentuu vahvasti Metsä Groupin biotuotetehtaan ympärille. Tehtaalla valmistetaan havu- ja koivusellun lisäksi sivuvirroista saatavia biotuotteita, joita ovat mäntyöljy, tärpätti, bioenergia, tuotekaasu ja rikkihappo. 

Uusia tulevaisuuden jalosteita biotuotetehtaalla ovat pilottivaiheessa oleva sellupohjainen Kuura-tekstiilikuitu sekä rakenteilla oleva 3D-pakkauspilottilaitos. Tavoitteena on, että puuraaka-aine ja tuotannon sivuvirrat hyödynnetään sataprosenttisesti.

– Kuura-tekstiilikuitu on äskettäin todettu vastuulliseksi kestävän kehityksen tuotteeksi. Kuura kestää vertailun öljypohjaisiin kuitumateriaaleihin, perinteiseen viskoosiin ja puuvillakuituun verrattuna. 

– Uskon, että kiinnostusta Kuuralle löytyy muun muassa vaatepuolelta ja ajoneuvoteollisuudesta verhoilupuolelta. Japanilainen yhteistyökumppani kauppahuone Itochu kartoittaa markkinoita.

Monipuolinen biotuote

Nouryon Chemicals Finland Oy jalostaa biopohjaista raaka-ainetta selluloosasta.

– Selluloosan jatkojalostus on alkanut jo vuonna 1944 nykyisen biotuotetehtaan läheisyydessä ja alueella on jo pitkä historia ekosysteemin välisestä yhteistyöstä. Alun perin tehtiin tapettiliisteriä, mutta nyt samaa karboksimetyyliselluloosaa eli CMC:tä jalostetaan raaka-aineeksi monipuolisesti eri teollisuuden aloille. CMC on biopolymeeri eli se hajoaa luonnossa, Nouryon Chemicals Finland Oy:n kehitysjohtaja Oliver Ruppert kertoo.

CMC:tä käytetään moneen tarkoitukseen, esimerkiksi elintarvikkeisiin sakeuttamisaineeksi, paperin päällystykseen, kaivosteollisuuteen, lääkkeisiin sideaineeksi sekä myös tekstiilien, pesuaineiden ja hammastahnan valmistuksessa.

Ruppertin mukaan kestävän kehityksen mukaiselle, sivuvirtoja hyödyntävälle tuotannolle on nyt maailmanlaajuinen imu. 

– Äänekosken tehtaamme on maailman suurimpia CMC:n valmistajia. Vientiin menee yli 90 prosenttia. Suomessa on tällaisen tuotannon kasvattamiselle hyvä potentiaali, koska meillä on siihen tarvittava kriittinen määrä teollisuutta, hyvä infrastruktuuri sekä laadukasta koulutusta. Teemme yhteistyötä eri koulujen kanssa yliopistoista ammattioppilaitoksiin.

Mahdollisuuksia on laajasti

Tulevaisuudessa on mahdollista valmistaa bio- tai kiertotalouspohjaisia tuotteita laajemminkin. Esimerkiksi ajoneuvojen komponentteja, rakennusmateriaaleja, vaatteita, lääkkeitä ja hyvinvointituotteita voidaan valmistaa näin. 

– Kannattaa seurata mitä Äänekoskella tapahtuu. Raaka-aineet käytetään fiksusti, kestävä kehitys on mukana toiminnoissa, ja uusia lisäarvotuotteita valmistuu. Kaiken kaikkiaan täällä vastataan koko maapalloa koskeviin kestävyyshaasteisiin, Åkerlund huomauttaa.

Hieno paikka asua

Noin 19 000 asukkaan Äänekoski sijaitsee 45 kilometriä Jyväskylästä pohjoiseen. Matkan varrella puolivälissä on lentokenttä. 

Saksalaissyntyinen Ruppert on asunut ja työskennellyt Äänekoskella noin 30 vuotta. Hän arvostaa Suomea ja pientä keskisuomalaista kaupunkia. Infrastruktuuri on kunnossa, ja palveluja ja harrastusmahdollisuuksia löytyy monipuolisesti.

– Meillä on kaunis luonto, järviä ja metsiä. Kaupunki on sopivan kokoinen ja viihtyisä. Kaikki tarvittavat palvelut löytyvät ja työmatka on lyhyt. Kaupunki on myös rakentanut uuden terveyskeskuksen ja kouluja. Täältä löytyy myös uusi jäähalli ja monitoimihalli sekä kaksi uudistettua uimahallia.

Myös Åkerlund pitää syntymätienoitaan loistavana asuinpaikkana. 

– Täällä on vastakohtien kauneutta. Ympärillä on kaunista luontoa ja retkikohteita sekä toisaalta modernia teollisuutta. Tämä näkyy myös matkailijoille. Äänekoskelta löytyy biokiertotaloutta esittelevä Pro Nemus- ja Atrium-vierailukeskukset, hän päättää.