Autojen kierrätyksessä huomioidaan koko elinkaari

Autojen kierrätyksessä huomioidaan koko elinkaari

Autojen keskimääräinen romutusikä on noussut vuodesta 2004 lähtien lähes jokaisena vuotena. Vuonna 2019 autojen keskimääräinen romutusikä Suomessa oli 21 vuotta. 

Autojen kierrätyksessä huomioidaan koko elinkaari

Suomen Autokierrätys Oy pyörittää vastuullista autojen kierrätysjärjestelmää valtakunnallisesti. Romuautojen kiierrättäminen on tehty kuluttajalle mahdollisimman helpoksi ja on kaiken lisäksi ilmaista.

Teksti Taneli Tuokko  Kuva Suomen Autokierrätys

Kiertotalouden pohjimmainen tavoite on yhteiskunta, jossa kaikkien tuotteiden valmistusmateriaalien elinaika maksimoidaan, ja jossa materiaalit  pysyvät kierrossa mahdollisimman pitkään. Tuotteita uudelleenkäytetään, ja niiden materiaaleille löydetään hyötykäyttöä muualta.

Tähän liittyy kiertotalousajattelu, jossa tuotteiden suunnitteluvaiheessa jo mietitään niiden koko elinkaarta. Tuotteista tehdään sellaisia, ettei turhaa jätettä synny.

Suomen Autokierrätys Oy:n toimitusjohtaja Arto Silvennoisen mukaan Suomessa autojen kiertotaloustavoitteet toteutuvat melko hyvin, koska autoteollisuudessa koko kierrätyskaari on tarkasti säädelty.

– Tämä on sitä todellista kiertotaloutta, eikä pelkkää hypetystä. Kun autot murskataan, niin sieltä saadaan metallit melkein sataprosenttisesti talteen ja jatkoprosessiin, Silvennoinen tietää.

Romuautojen materiaalista voidaan hyödyntää tarkalleen 97 prosenttia. Havainnollistavia lukemia ovat, että yhden auton kierrätetystä raaka-aineesta voidaan saada esimerkiksi 2692 alumiinitölkkiä tai 612 kattilaa.

– Materiaalit menevät hyötykäyttöön esimerkiksi Outokummun Tornion tehtaalle, jossa niistä tehdään ruostumatonta teräslevyä. Levystä taas Hackman ostaa rullan ja tekee siitä kattiloita, joita kuluttaja ostaa kaupasta. Keittiökaapissa voi siis olla kattila, josta puolet on naapurin vanhaa Mossea, Silvennoinen nauraa.

YHDEN AUTON raaka-aineista voi saada 2692 alumiinitölkkiä tai 612 kattilaa.

Ilmaista ja helppoa

Romuttamisesta on tehty ajoneuvon omistajalle mahdollisimman helppoa. Pelkkä yhteydenotto ja omistusoikeuden osoittaminen pankkitunnusten kautta riittävät. Yhteydenoton voi tehdä joko puhelimitse tai verkkojärjestelmän kautta. Romutustieto välittyy suoraan Trafiin, ja auto poistuu rekisteristä.

– Se on helppoa ja ilmaista. Omistusoikeus tarkistetaan, minkä jälkeen voi kertoa missä auto on, ja se haetaan viikon kuluessa. Romutustodistus tulee postin tai sähköpostin kautta. Todistuskin on ilmainen, Silvennoinen kertoo.

Romuautojen vastaanottopisteitä on lähes 300 ympäri Suomen, ja yli 95 prosenttia suomalaisista asuu alle 50 kilometrin päässä lähimmästä vastaanottopisteestä. Auton luovuttaminen on myös turvallista, koska jokainen romuautojen vastaanottopiste käsittelee romuautot ympäristölainsäädännön määräämällä tavalla.

Silvennoinen peräänkuuluttaa vastuullisuutta autoteollisuuden ja romuttamoiden lisäksi myös tavalliselta kuluttajalta.

– Koko systeemi on vastuullisesti rakennettu, joten toivomme kuluttajalta myös samaa vastuunkantoa. Kun auto hajoaa, niin toivottavasti kuluttajat löytävät virallisen kierrätysjärjestelmän ja saavat autonsa loppusijoitukseen.

Suomi on edelläkävijä

Suomen Autokierrätyksen kaltaiset toimijat huolehtivat omalta osaltaan siitä, että suomalainen yhteiskunta siirtyy hiljalleen kohti kiertotalousajattelua ja -käytäntöjä.

–  Kansainvälisesti katsottuna  olemme tietyllä tapaa edelläkävijä, koska meillä on yksi kokonainen systeemi, joka toimii kaikkialla Suomessa. Pohjoisessa voi olla pitkät matkat lähimmälle toimipisteelle, mutta sielläkin kiertää meidän rekkoja, jotka keräilevät romut pois, Silvennoinen mainitsee.

Vuoden 2019 aikana Suomessa kierrätettiin yhteensä 78 389 romuajoneuvoa. Valtaosa kaikista romutettavista ajoneuvoista on henkilö- tai pakettiautoja.