Hyppää sisältöön

Kimmo Lipponen

Kimmo Lipponen

23.02.2021

KUVA | VUOKKO SALO   KUVAUSPAIKKA | RAVINTOLA SUE ELLEN

Yritysvastuu luo pääomaa meille kaikille

YRITYSTEN ARVOA on viime aikoina alettu pohtia yhä enemmän muidenkin kuin taloudellisten mittareiden kautta. Vastuullisuus tuo yrityksen arvonluontiin mukaan ympäristön, ympäröivän yhteiskunnan ja hyvän hallinnon huomioimisen. Tämä ESG-malli (environment, social, governance) on yksi yritysvastuun vallitsevista kehikoista ja ohjaa sijoittajien valintoja, kuten viime aikoina esimerkiksi maailman suurimman sijoitusrahaston BlackRockin ja Suomessa Nordean ulostulot osoittavat. 

SIJOITTAJIEN nopealle suunnanmuutokselle on perustellut syynsä. Helmikuun alussa julkaistiin vaikutusvaltaisen tutkijaryhmän kasaama ja työtä johtaneen Cambridgen yliopiston taloustieteen emeritusprofessorin mukaan nimetty Dasgupta-raportti, joka kokosi ennennäkemättömän laajan aineiston luonnon ja talouden yhteen kietoutumisesta. Luontodokumentaristi Sir David Attenborough on ’Yksi elämä, yksi planeetta’ kirjassaan vääntänyt saman rautalangasta sanoin ja kuvin: me olemme viimeinen sukupolvi, jolla on mahdollisuus pelastaa Maan kantokyky ja monimuotoisuus. 

Luonnon kauneus ja toisia ihmisiä kunnioittava käytös ovat toivottavasti jatkossakin itseisarvoja.

SUOMALAISYRITYKSET OVAT jo sisäistäneet vastuullisuuden merkityksen ja arvopohjan varsin hyvin. Silti arvon mittaaminen tapahtuu vielä usein talousindikaattoreilla, joilla on rajansa sekä kapean sisällön että tarkastelun aikajänteen takia. World Business Council for Sustainable Development (WBCSD) viime syksynä totesikin: ”Taloudellinen voitto ei ole tämän päivän kapitalismissa luotettava indikaattori yhteiskunnallisista vaikutuksista, koska liian monet yhteiskunnan ja ympäristön kulut ja hyödyt jäävät taloudellisissa laskelmissa huomioimatta”.

KAIKKEA EI VOI eikä kannata mitata rahassa. Luonnon kauneus ja toisia ihmisiä kunnioittava käytös ovat toivottavasti jatkossakin itseisarvoja. Mutta siinä missä vastuullisuusasiantuntijoiden tulee osata tulkita ROI:ta ja EBIT:iä, yrityksen talousjohtajan on opittava ymmärtämään CO2:ta ja P2X:ää ja tuotekehityksen DI:n D&I:tä.

USKON, ETTÄ tulevaisuudessa ympäristö- ja inhimillisten vaikutusten arviointi ovat olennainen osa yritysten toimintastrategiaa ja niitä tullaan kohtelemaan ulkoisvaikutusten sijaan ’sisäisvaikutuksina’. Yritysvastuun mukanaan tuoma kokonaisvaltainen ajattelu, joka huomioi sekä taloudellisen, sosiaalisen että ekologisen pääoman, on kestävän liiketoiminnan perusta. Sijoitettua pääomaa ovat eurojen lisäksi luontopääoma sekä ihmisten osaaminen ja hyvinvointi. Jos yksikin jalka puuttuu tai ne ovat epäsuhdassa, ei jakkara kauaa pystyssä pysy. 

Kirjoittaja on FIBS:n (Finnish Business & Society) toimitusjohtaja.

Haku