Asiantuntijat

Ympäristövaikutus ratkaisee

Missään muualla ei merten suojelussa ole saavutettu yhtä hyviä tuloksia yhtä lyhyessä ajassa kuin Suomenlahdella. John Nurmisen säätiössä työn mittarina onkin mahdollisimman suuri ympäristövaikutus.

– Itämeren suojeluun tarvittaisiin enemmän liike-elämän otetta. Meille sanotaan usein, että pienetkin asiat merkitsevät, mutta jos isot asiat ovat samaan aikaan hunningolla, pieniin asioihin keskittyminen ei ole ratkaisu, sanoo Puhdas Itämeri -hankkeen johtaja Marjukka Porvari.

Itämerityö käynnistyi vuonna 2005 Pietarin jätevesien puhdistamisen tehostamisella. Kun fosforinpoisto valmistui vuonna 2011, Itämeren vuotuisesta kuormasta poistui 1000 tonnia fosforia. Pietarin jälkeen John Nurmisen säätiö on tehostanut jätevedenpuhdistusta myös Puolassa, Baltiassa, Valko-Venäjällä sekä muualla Venäjällä.

– Venäjän tilanne kuvaa hyvin toimintaamme eli etenemme suuremmasta kohti pienempää. Valitsemme projektit ympäristövaikutusten perusteella, Porvari kuvailee.

Toinen suuri Suomenlahden ravinnekuormittaja oli vuoden 2012 alussa esiin tullut lannoitetehtaan päästö Laukaanjoella Venäjällä. Tehtaalle rakennettu puhdistusjärjestelmä poisti Itämerestä pahimmillaan jopa 3000 tonnin suuruiset vuotuiset ravinnepäästöt.

– Kun Pietarin ja Laukaanjoen päästöt on poistettu, fosforikuormituksesta on vähentynyt 75 prosenttia. Vaikutus näkyy jo nyt. Viime vuosina itäiset merialueet ovat olleet selkeästi kirkkaampia ja levämäärät vähentyneet.

Saaristomeri puhdistuu kalastuksella ja kipsikäsittelyllä

Saaristomerellä kuormitus tulee pääosin maataloudesta, ja Liedon alueella kokeillaan nyt savipeltojen kipsikäsittelyä, joka on myös yksi hallituksen kärkihankkeista.

– Jos kaikki Suomen rannikkoalueen savipellot käsiteltäisiin kipsillä, se vähentäisi pelloilta Itämereen päätyviä fosforivalumia heti 50 prosenttia, Porvari kertoo.

– Tämä on ehkä suurin suomalainen vesiensuojeluinnovaatio vuosiin. Tästä voisi tehdä vientituotteen, Porvari visioi.

Ravinteita poistuu Saaristomerestä myös lähikalaprojektissa, jota säätiö tekee yhdessä paikallisten kalastajien ja tuottajien kanssa. Särkeä ja lahnaa kalastamalla voidaan poistaa vuodessa jopa 8 tonnia fosforia.

– Hienointa on, että särkikalasta on tulossa kuluttajatuote, jolla voidaan korvata lihaa. Lihan tehotuotanto on yksi suurimpia Saaristomeren kuormittajia. Ihmiset voivat kalaa syömällä pelastaa Itämerta.

Panokset konkreettiseen tekemiseen

Jotta ympäristövaikutukset Itämerellä olisivat mahdollisimman suuret, on säätiö kehittämässä myös alustaa ravinnepäästökaupalle. Sinne kerättäisiin kaikki tehokkaat päästöjä vähentävät toimet, ja kuka tahansa voisi rahoittaa niitä.

– Itämeri-rahaa menee paljon asioihin, joilla ei ole mitään ympäristövaikutusta. Jos kaiken sen saisi konkreettisesti päästöjä vähentävään tekemiseen, niin Itämeri olisi paljon puhtaampi. Tulos ratkaisee, Porvari painottaa.

Lisätietoa osoitteessa: http://www.johnnurmisensaatio.fi/category/puhdas-itameri/

Kuva: Jouni Huotari

Jaa artikkeli:Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on Google+Share on LinkedInEmail this to someone

Saatat myös pitää