Aaro Cantell
Uudistumisen ja kasvun reseptit
UUDET TEKNOLOGIAT ovat kiihtyvällä vauhdilla muuttamassa yritysten tapaa toimia ja palvella asiakkaitaan. Yrityksille on elintärkeää kyetä uudistamaan toimintaa, tuotteita ja palveluita tavalla, joka hyödyntää teknologian tuomia mahdollisuuksia ja luo kasvua.
Kasvu ja uudistuminen eivät käynnisty itsestään, vaan niitä edeltää tietyt mentaaliset prosessit, jotka eivät liity mitenkään teknologiaan. Jatkuvan uudistumisen ja nopean kasvun aikaansaanti sekä ylläpitäminen on teoriassa yksinkertaista, mutta vaatii käytännössä seuraavia valmiuksia.
1. Pidä silmät ja korvat auki ja etsi aktiivisesti uusia kasvumahdollisuuksia. Tee sitä systemaattisesti ja analyyttisesti. Fokusoi ensin mahdollisuuksiin, ei riskeihin. Tähän vaiheeseen kompastuu jo suurin osa yrityksistä, koska ”toimiala ei kasva kuin 1,5 prosenttia
vuodessa” -tekosyillä. Jos kasvumahdollisuuksia ei tunnu löytyvän, olet fokusoinut liian kapealle alueelle. Etsi uusilta suunnilta kysymällä esimerkiksi mitä kaikkea muuta voisimme myydä tai toimittaa samalle asiakaskunnalle? Mitä jos menisimme syvemmälle johonkin asiakassegmenttiin ja laajentaisimme tarjoamaamme sen ympärille? Erilaisia mahdollisia löytyy varmasti. Sen jälkeen pääfokus siihen mitä se meiltä edellyttäisi, että tuo mahdollisuus voitaisiin hyödyntää. Tähän kannattaa käyttää jonkin verran aikaa ennen kuin vasta aivan lopuksi pohditaan riskejä.
KASVU JA UUDISTUMINEN eivät käynnisty itsestään, vaan niitä edeltää tietyt mentaaliset prosessit, jotka eivät liity mitenkään teknologiaan.
2. Tee rohkeita päätöksiä kohdan 1. avulla löydettyjen kasvuhankkeiden käynnistämiseksi. On pienempi riski käynnistää epävarmoja hankkeita, kuin olla käynnistämättä niitä ollenkaan. Tämä tuntuu olevan yrityksille se kaikkein vaikein kohta. Ei kuitenkaan voi onnistua, jos ei ikinä uskalla ottaa riskiä ja kokeilla. Sitä paitsi epäonnistuneetkin hankkeet yleensä vievät osaamista ja uudistumista eteenpäin. Lisäksi parhaat osaajat innostuvat mahdollisuudesta tehdä ja kokeilla uusia asioita ja vastaavasti pettyvät sekä muuttuvat kyynisiksi, jos mitään ei lopulta kuitenkaan toteuteta tai tehdään ylivarovaisesti. Samalla aito innostus ja halu kohdan 1 ideoimiseen hiipuu. Kääntäisin kysymyksen siitä, käynnistetäänkö jokin projekti vai ei, niin päin, että jos ei ole riittävän perusteltua syytä olla käynnistämättä hanketta, niin se pitää käynnistää. Yleensä suurin rajoite ei lopulta ole sittenkään raha, vaan organisaation oma, rajallinen kyky hallita vain tietty määrä hankkeita – raja on tyypillisesti jossain 2–4 paikkeilla.
3. Osana jatkuvaa uudistumista täytyy myös välillä osata luopua jostain. Muuten kyse ei enää ole uudistumisesta vaan joka suuntaan paisumisesta, jossa fokus helposti katoaa. Jos esimerkiksi strategiana on kasvaa vahvasti arvoketjussa eteenpäin loppuasiakkaan suuntaan ja ympärille, niin on luontevaa miettiä oman valmistuksen tai muun oman tekemisen ulkoistamista ainakin joiltakin osin.
KAIKKEIN ENITEN tarvitaan lopulta rohkeutta ja uskallusta! Kriittisyyden ja varovaisuuden osaamme jo ennestään liiankin hyvin.
Kirjoittaja on yrittäjä ja Normet Groupin hallituksen puheenjohtaja.
