Asiantuntijana Sitran johtaja Mari Pantsar. Kuva Jussi Vierimaa.
Asiantuntijat

Tuhlaustaloudesta kiertotalouteen

KASSAN KILAHDUS on ollut pitkään se ääni, joka on taannut työtä ja hyvinvointia. Mitä useampi tuote on vaihtanut omistajaa, sitä varmemmin yhteiskunnan pyörät ovat pysyneet pyörimässä. Tehokkuuden lisääminen on tarkoittanut aina vain kasvavaa ja kasvavaa tavaramyyntiä. Mutta takaako se meille hyvinvoinnin jatkossakin? Olemme jo hukkumassa tavaravuoriin, muovi valtaa meret ja ilmastomme muuttuu ennennäkemätöntä vauhtia. Mitä jos tehokkuus myös toisi tullessaan maailman, joka pärjää tulevaisuudessa?

Talousmallimme on ollut lineaarinen: Valmistamme tuotteita luonnonvaroista, käytämme niitä ja käytön jälkeen materiaalit ja tuotteet päätyvät polttoon tai kaatopaikalle. Silloin materiaalien arvo putoaa nollaan, eikä niiden käytön ympärille synny uutta työtä tai taloudellista toimeliaisuutta. Tarvitsemme lisää luonnonvaroja tuottaaksemme uusia tuotteita. Ja tarvitsemme lisää kaatopaikkoja tai polttolaitoksia hävittämään käyttämämme tuotteet. Tässä yhtälössä on pahanlaatuinen valuvika.

SOKEA PISTE järjestelmässämme on se, että maapallolla on vain rajallinen kantokyky ja olemme kuluttamassa sen luonnonvarat nopeasti loppuun. Meidän täytyy siirtyä tehokkaampaan talouteen – talouteen, jossa käyttöön otetut luonnonvarat säilyvät kierrossa, säilyttäen tai jopa kasvattaen arvoaan. Kaikki hukka ja hävikki pyritään minimoimaan. Tätä kutsutaan kiertotaloudeksi.

Kiertotaloudessa tehokkuus tuo paitsi taloudellista hyötyä, myös roppakaupalla ympäristöhyötyjä. Voittoja ei tehdä enää vain myymällä yhä suurempia tavaramääriä, vaan omistamista korvataan palveluilla ja jakamisella.

Esimerkkejä kiertotalouden mahdollisuuksista on paljon. Jättiyrityksistämme muun muassa Fortum ja Neste, keskisuurista valaistusta palveluna tarjoava Valtavalo ja ketteristä start-upeista esimerkiksi liikkumista palveluna tarjoava Maas Global ammentavat kiertotalouden toimintamalleista bisnestä.

TALOUDEN RATKAISUT maapallon kantokyky ja ympäristö huomioiden eivät siis vaadi luopumista hyvinvoinnista. Päinvastoin. Yritys voi saada piristysruiskeen, kun massatuotannon sijaan tuttua tuotetta ryhdytäänkin myymään palveluna. Yritykset voivat jatkaa kiertotaloustuotteiden ja palveluiden tarjoamista meille erilaisille kuluttajille räätälöitynä, eikä kaiken tarvitse olla ympäristöbrändättyä. Siirtymällä edelläkävijöiden joukossa kohti kiertotaloutta, voimme paitsi sopeutua maapallon kantokykyyn, myös luoda työtä, talouskasvua ja hyvinvointia.

Hupenevista luonnonvaroista johtuen siirtymä uuteen on väistämätöntä, joten siitä kannattaa tehdä hyve. Ei ollenkaan huono yhtälö.

 

Saatat myös pitää