Teija Tiilikainen

Turvallisuudentunteen vahvistaminen alkaa avoimesta keskustelusta

TÄNÄ KEVÄÄNÄ suomalaisten turvallisuudentunne on järkkynyt. Päällimmäisenä syynä on Venäjän käynnistämä hyökkäys Ukrainaan, jolle ei löydy oikeutusta. Herää pelko siitä, voisivatko tällaiset selittämättömät toimet kohdistua myös Suomeen. Ihmiset varustautuvat pahan päivän varalle ja muuttavat omaa
turvallisuuspoliittista ajatteluaan. Kokemukset lisäturvan tarpeesta heijastuvat Nato-jäsenyyden kannatuslukemissa.

VENÄJÄ KULKEE nyt suuntaan, jossa muun maailman on entistä vaikeampi vaikuttaa sen politiikkaan saati sitten ennakoida sitä. Venäjä on valinnut taktiikakseen
propagandan ja valheen linjan, jossa se syyttää Ukrainaa ja länttä kaikesta, mitä se on itse Ukrainassa tekemässä. Tällaisessa tilanteessa rauhanneuvottelut ovat Venäjän osalta pelkkää kulissia. Ihmishenkien hinta on pieni sen johdon suurvaltapoliittisessa ajattelussa.

EUROOPAN turvallisuuspoliittinen kartta kääntyi sodan myötä uuteen uskoon. Nato teki lopullisen paluun juurilleen, ja Yhdysvaltain sotilaallinen panostus Euroopan turvallisuuteen kääntyi jyrkkään kasvuun. EU ja useimmat sen jäsenvaltiot ryhtyivät tarjoamaan apuaan Ukrainan aseistamiseen. Yhteisten pelisääntöjen
rapautuessa sotilaallisen voiman merkitys kansainvälistä vakautta ylläpitävänä voimana kasvaa. Tämä tulee näkymään Euroopassa lähivuosina niin puolustukseen tehtävinä satsauksina kuin sotilaallisten jännitteiden kasvuna.

SUOMI KOHTAA muuttuneen tilanteen uudenlaisella asenteella. Suomeen kohdistuvia turvallisuushuolia ei enää tarvitse peitellä tai itänaapurin tekoja selitellä parhain päin. Epämääräisten hybridiuhkien muodot ja riskit on hyvä tehdä näkyviksi, jotta niihin osataan varautua. Suomeen kohdistuvaa uhkailua tai vääristettyä tietoa on myös hyvä osata arvioida kriittisesti osana meihin kohdistettuja vaikuttamisyrityksiä.

Suomeen kohdistuvaa uhkailua tai vääristettyä tietoa on hyvä osata arvioida kriittisesti osana meihin kohdistettuja vaikuttamisyrityksiä.

AVOIN KESKUSTELU JA TIEDONVÄLITYS tukevat kansalaisten kriisinsietokykyä. Viestit kansallisesta valppaudesta ja varautumisesta sekä oman lähiympäristön turvallisuustoimista lisäävät turvallisuudentunnetta. Myös koulut ja oppilaitokset joutuvat miettimään, kuinka muuttunutta turvallisuusympäristöä koskevan tiedon tarpeeseen vastataan mahdollisimman nopealla ja ajantasaisella tavalla.

Kirjoittaja on Hybridikeskuksen johtaja.